Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 25.4.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Valtuustoaloite: Lukemisen unelmavuosi 2019

MliDno-2017-2564

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Mikko Siitonen ym. esittivät 11.12.2017 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Suomi ei ole enää lukutaidon mallimaa. Vaikka Suomi on saavuttanut menestystä niin PISA- tutkimuksissa kuin kansainvälisessä lasten PIRLS-lukutaitotutkimuksessa, niin tarkemmin tarkasteltuna huomataan että maassamme on yhä enemmän heikosti lukevia lapsia ja nuoria. Neljäsluokkalaisista kahdeksalla prosentilla ja 15-vuotiaista peräti 11 prosentilla lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia. Kansainvälisessä aikuisten perustaitoja selvittävässä PIAAC-tutkimuksesta selviää että myös aikuisilla erot ovat suuret.

Osaaminen myös jakaantuu epätasaisesti: aikuisissa nuorin 16–19 -vuotiaiden ikäryhmä menestyy kaikilla tutkimuksen osa-alueilla heikoimmin. Huolestuttavaa on myös se, että Suomi on lukemismotivaatiossa yksi heikoimmista maista: vain neljännes neljäsluokkalaisista pitää lukemisesta.

Kaikkien lukutaito ei kuitenkaan ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa lapset ja nuoret menestyjiin ja putoajiin. Tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatko-opintoihin ja työelämään. Pisa-tutkimusten mukaan lukutaito on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Koska lukutaito on opiskelu- ja työelämässä selviytymisen perusedellytys, on riski, että huono- osaisuus tai syrjäytyminen periytyy. Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajan, professori Riitta Pyykön mukaan tämä voi syventää suomalaisten kahtiajakautumista.

Myös tyttöjen ja poikien ero on kasvanut. Tytöt ovat keskimäärin edelleen hyviä lukijoita, mutta pojissa on entistä enemmän erittäin heikkoja lukijoita. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella työskentelevän PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava yliopistotutkija Inga Arffmanin mukaan lukutaitoerot vastaavat jo noin puolentoista kouluvuoden opintoja. Muut Pisa-maat ovat onnistuneet kaventamaan eroja, Suomi ei.

Suomessakin on viimeistään nyt aika herätä siihen, että lukutaito ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen on tehtävä töitä - kotona, koulussa ja yhteiskunnassa yleensäkin. Kunnalla on tässä työssä tärkeä rooli ja paljon mahdollisuuksia.

Me allekirjoittaneet haluamme Mikkelin panostavan kuntalaistensa lukutaitoon ja lukumotivaatioon sekä ottavan lukemisen ja lukutaidon kärkihankkeeksi toiminnassaan. Esitämme että Mikkelissä suunnitellaan ja toteutetaan poikkihallinnollisesti Lukemisen unelmavuosi 2019 liikunnan unelmavuoden tapaan. Unelmavuoden aikana tulee luoda pysyviä toimintamalleja ja käytänteitä.

Mikkelissä 11.12.2017

Mikko Siitonen
Seija Kuikka, Oskari Valtola, Armi Salo-Oksa,
Juha Vuori, Pekka Pöyry, Petri Pekonen,
Kirsi Olkkonen, Heikki Nykänen, Liisa Pulliainen,
Veli Liikanen, Minna Pöntinen, Satu Taavitsainen,
Markku Aholainen, Jarno Strengell, Arto Seppälä,
Tapani Korhonen, Hannu Tullinen, Ulla Leskinen,
Jatta Juhola, Kerttu Hakala, Marja Kauppi,
Outi Kauria, Taina Harmoinen, Elina Hölttä,
Toni Maczulskij, Eero Aho, Mali Soininen,
Risto Rouhiainen, Laura Hämäläinen, Keijo Siitari,
Heli Kauppinen, Nina Jussi-Pekka, Jenni Tissari,
Marita Hokkanen, Raine Lehkonen, Soile Kuitunen,
Jaana Vartiainen, Petri Tikkanen, Liisa Ahonen,
Paavo Barck"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään huhtikuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuutettu Mikko Siitosen ym. 11.12.2017 tekemässä valtuustoaloitteessa nostettiin esiin huoli lukutaidon tilasta Suomessa. Valtuutetut nostivat aloitteessa esiin useita tutkimustuloksia, jotka indikoivat lukutaidon heikkenemistä sekä erityisesti sukupuolen ja sosio-ekonomisen taustan vaikutusta lukutaidon tasoon.

Lukutaitotutkimuksissa lukutaitoon myönteisesti vaikuttavina seikkoina on nostettu esille vanhempien asenne lukemiseen ja vanhempien lukuharrastus. On todettu myös, että lasten luottamus omaan lukutaitoon ja lukuharrastus vapaa-ajalla lisäävät lukutaidon kehittymistä. (Leino 2017, PIRLS-tiedote.) Kokemusten mukaan esikuvilla on suuri vaikutus lukemisharrastuksen pariin ohjautumisella.

Mikkelissä lukemisharrastusta on pyritty kasvattamaan erilaisilla projekteilla sekä kattavalla koulun ja kirjaston yhteistyöllä. Mikkeli on ensimmäisiä kaupunkeja valtakunnallisesti, joissa kirjastokäytön opetus on otettu mukaan opetussuunnitelmaan. Tämä tapahtui vuonna 1977. Kun opetussuunnitelmaa uudistettiin kaksi vuotta sitten, kirjasto oli aktiivisesti mukana työssä, ja sen myötä Mikkelissä lanseerattiin uraauurtava kirjastokäytönopetuksen KirjastoPolku-malli. Kirjastoissa järjestetään säännöllisesti kaunokirjallisuuteen keskittyviä kirjallisuuspiirejä sekä satunnaisesti aikuisille suunnattuja kirjavinkkauksia. Kouluikäisille suunnatut kirjavinkkaukset toteutetaan säännöllisesti osana KirjastoPolkua.

Lukemisen unelmavuosi on todella hyvä idea, ja sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen tulosalueet ovat innostuneita toteuttamaan idean.

Se ehdotetaan toteutettavaksi One book, one community –menetelmällä, jota on toteutettu useissa hankkeissa kansainvälisesti, mutta suomalaisia toteutusmalleja ei vielä ole. Menetelmässä yhdistyy lukemisharrastus ja yhteisöllisyys, ja menetelmän alle voidaan luontevasti kytkeä paljon erilaisia tapahtumia ja työtapoja. Menetelmän idea on nostaa lukeminen näkyväksi yhteisössä, luoda lukemisen esikuvia ja herättää ihmiset huomaamaan kaunokirjallisuuden kytkökset ympäröivään maailmaan ja sen mahdollisuudet ajatusten ja ideoiden kasvualustana.

Kirjaksi lukemisen unelmavuoteen esitetään Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa sen kirjallisen laadun sekä tematiikan vuoksi. Kirja edustaa uutta suomalaisen kirjallisuuden yhteiskunnallista suuntausta, ja sen kieli on erittäin hienosävyistä olematta kuitenkaan vaikeaselkoista. Sen teemat liittyvät vahvasti Mikkelin kehittämisen painopistealueisiin: puhtaaseen veteen, muovin aiheuttamiin ongelmiin ja tiedon katoamiseen arkistojen hävittyä sekä perheeseen ja ystävyyteen.

One book, one community –menetelmä ei rajaa toteutustavaksi vain valitun kirjan lukemista vaikkapa kirjallisuuspiirissä tai ääneenlukutapahtumassa. Sen luo ikään kuin temaattisen sateenvarjon, jonka alle on mahdollista rakentaa erilaisia lukuinnon kohentamiseen tähtääviä toimia ja tapahtumia. Vaikka kirja itsenään ei sovi lapsille, sen teemojen monipuolisuus mahdollistaa myös eri-ikäisille lapsille suunnatun toiminnan.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen lisäksi lukemisen unelmavuodessa yhteistyötä tehdään neuvolan, toisen asteen oppilaitosten, XAMK:in ja eri järjestöjen kanssa.

Esimerkkeinä erilaisista toteutustavoista voisi mainita:

  • osallistavat tietokirjapiirit (joku osallistujista toimii alustajana ja kertoo kirjasta sekä aiheesta, alustuksen pohjalta käydään keskustelu), voidaan toteuttaa kaikille ikäryhmille
  • toiminnalliset lukutapahtumat: luetaan kirja ja sen käsittely tapahtuu esimerkiksi teeseremonian oppimisen, arkistokäynnin, vedenpuhdistustekniikkaan liittyvän luennon tms. yhteydessä
  • lukumaraton
  • lukukannustajat päiväkoteihin/kouluihin, huomioidaan ylisukupolvinen työ
  • kirjavinkit julkisiin tiloihin
  • kirjailijavierailut
  • uusoutolukupiiri dystopikoille
  • lukunopeuden lisäämiseen tähtäävä lukukilpailu kouluille (skaalataan lähtötasoon)
  • koulujen yhteisen jatkotarinan työstäminen
  • Ahaa-teatteri Veden muisti –esitys tietyille koululuokille
  • lasten tarinankerrontavietin ruokkiminen eri tavoin
  • monialaisen ilmaisun kytkeminen tarinoihin

Lukemisen unelmavuoteen liittyen haetaan ainakin seuraavia hankkeita:

  • One book, one community, Itä-Suomen AVI (haku lokakuussa 2018, vastuullisena kirjastopalvelut), päähanke
  • ESR-hanke toisen asteen opiskelijoiden lukutaidon kehittämiseksi jatko-opintoja silmällä pitäen (haku keväällä 2018, vastuullisena kirjastopalvelut ja XAMK)
  • ERASMUS-hanke henkilökunnan kouluttamiseksi (XAMK, kirjastopalvelut, nuorisopalvelut)
  • Lisäksi unelmavuoteen pyritään kytkemään hankkeita, joilla edistetään lukutaitoa kohdennetusti joko tietylle kohderyhmälle tai tiettyyn lukutaidon osa-alueeseen.
  • Omarahoitusosuutta hankkeisiin tullaan tarvitsemaan noin 35 000–40 000 euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yllä olevan selvityksen vastineena Lukemisen unelmavuotta koskevaan valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.