Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 12.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 86 Kumppanuustalon pilotointi

MliDno-2018-885

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Rehtori Matti Laitsaari kertoo lyhyen tilannekatsauksen.

Päätös

Kansalais- ja järjestötoiminnan yhteistä tilaa ja sen ympärille toimintamallia suunnitellaan yhteistyössä kaupunkilaisten, järjestötoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kesken. Toimintamalli perustuu kumppanuuteen ja tavoitteena on saada toimijoita läheisemmin yhteen. Kumppanuustalo voisi korvata kaupungin järjestöavustuksia tarjoamalla järjestöille edullisesti toimitiloja. Mahdollisesti järjestöjen järjestö voisi organisoida toimintaa Kumppanuustalossa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Hannu Karttunen, hankarttune@gmail.com

Merkitään tiedoksi Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen. 

Päätös

Kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari kertoi kumppanuustalon valmistelutilanteesta.

Vastaavia hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea ja Mikkelissä kumppanuustalon valmistelua ovat pohjustaneet muun muassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry sekä Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa –hanke. Kumppanuustalon valmistelu on Mikkelin kaupungin osalta vastuutettu elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle.

Kumppanuustalon ydinajatuksena on kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja ehkä myös yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Kumppanuustalo voi olla rakennus, mutta se on samalla ja erityisesti toimintatapa, jonka avulla kaupunki lisää asukkaidensa hyvinvointia ja osallisuutta. Kumppanuustalo tarjoaa kaupunkilaisille ja järjestöille mahdollisuuden omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka puolestaan synnyttää kokemusta osallisuudesta ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus osallistua kaupungin palvelutoiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kumppanuustalo toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä kohtaamispaikkana, eräänlaisena kaupunkilaisten matalan kynnyksen olohuoneena, jonne ovat tervetulleita kaikki kaupungin asukkaat. Eri puolilla Suomea toimivissa kumppanuustaloissa on myös työpajoja ja muuta tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Näin kumppanuustalot edistävät myös työllisyyttä.

Moni kumppanuustalo on tärkeä yhteistyökumppani myös oppilaitoksille ja pystyy tarjoamaan eri alojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin edistetään osaamista ja lisätään kaupungin elinvoimaa.

Kumppanuustalot tarjoavat lisäksi toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia järjestöille ja useimmiten niiden hallinto onkin rakennettu järjestöjen varaan. Tätä kautta kumppanuustalo voi lisätä merkittävästi myös järjestöjen yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja luoda eheämpiä palvelukokemuksia ja -kokonaisuuksia.

Kaikki nämä näkökulmat tukevat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä ja ne on otettu huomioon Mikkelin kumppanuustalon valmistelussa. Erityisen painokkaasti korostetaan sitä, että järjestöt ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä voimavara ja yhteistyökumppani ja että niiden kanssa voidaan olla toteuttamassa uusilla toimintavoilla monia sellaisia asioita, joita kaupunki ei yksin pystyisi toteuttamaan.

Kumppanuustalon valmistelu aloitettiin helmikuussa 2018 tilaisuudella, johon kutsuttiin avoimella kutsulla muun muassa kaupungissa toimivia järjestöjä ja kaikkia aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa hahmoteltiin kumppanuustalon ydinajatusta ja Mikkelissä toteutettavan kumppanuustalon reunaehtoja ja mahdollisuuksia.

Valmistelua jatkettiin tiiviissä yhteistyössä aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa kevään 2018 aikana. Valmistelun aikana on hankittu tietoa eri puolilla Suomea toteutetuista kumppanuustaloista ja niiden toimintamalleista. Kumppanuustaloista on saatu paljon myönteistä kokemusta muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Porissa, Jyväskylässä ja Kotkassa. Savonlinnassa kootaan parhaillaan ns. sukupolvikampusta entisen opettajankoulutuslaitoksen tiloihin ja myös sieltä on saatu kokemustietoa valmistelun pohjaksi. Savonlinnassa on niin ikään toiminut jo pitkään yhdistysten yhteistyöjärjestö ja kansalaisten kohtaamispaikka Savonlinnan Kolomonen ry, jonka kokemuksia aiotaan hyödyntää valmistelussa.

Mikkelin kumppanuustalosta suunnitellaan avointa kohtaamispaikkaa, joka edustaisi julkisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus ei ole synnyttää järjestötaloa, jossa olisi varattu toimintatilaa tietyille järjestöille, vaan järjestöjen yhteistä tapahtuma- ja toimintatilaa, joka loisi pohjan mahdollisimman monipuoliselle kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle. Kiinnostus kumppanuustaloa kohtaan on Mikkelissä lisääntynyt koko ajan sitä mukaa kuin talon valmistelua on jatkettu.

Käytännössä on tärkeää, että kumppanuustaloa hallinnoisi eri järjestöjä edustava kattojärjestö, joka solmii yhteistyösuhteet myös oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa ja voi tarjota keskitettyjä asiantuntijapalveluita muille kaupungin järjestöille. Järjestövetoisuus tukee myös omaehtoisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kaupungin roolina on olla eräänlainen toiminnan mahdollistaja, mutta vastuu toiminnasta on hyvä olla järjestöillä ja asukkailla. Tämä mahdollistaa myös erilaisen hankerahoituksen saamisen talon toimimiseen ja sen ympärille mahdollisesti syntyvien hankkeiden toteuttamiseen.

Kaupunki ja järjestöt voivat lisäksi järjestää eri toimintoja kumppanuussopimusten varaan. Tällaisia sopimuksia on jo jonkin verran tehtykin ja järjestöjen puolella on lisääntyvää kiinnostusta sopimuksia kohtaan. Kumppanuussopimukset ovat kaikkien yhteinen etu. Järjestöille nykyisin avustusten kautta ohjautuvaa rahoitusta voidaan suunnata selkeästi jotakin kaupungin edun näkökulmasta tärkeää toimintaa tukevaksi. Järjestöt voivat puolestaan kumppanuuksien kautta suunnitella toimintaansa nykyistä pitkäjänteisemmin ja sitoutua kehittämään asioita, jotka ovat tärkeitä sekä niille itselleen että kaupungille ja sen asukkaille.

Vaikka kumppanuustalolle tarvitaan myös joku kiinteistö, jossa toimia, on yhtä oleellista luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa verkostomaisesti eri puolilla Mikkeliä entisissä kuntataajamissa ja mahdollisesti myös haja-asutusalueilla.

Keskeistä on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Parhaillaan on menossa hallintomallin kokoaminen. Mikäli Mikkeliin syntyy järjestöjen kattojärjestö jonkun jo toimivan järjestön pohjalle tai kokonaan uutena järjestönä, ei mukaan tulevien järjestöjen toimialaa aiota rajata millään tavalla. Eri puolilta Suomea saatujen kokemusten valossa on tullut kuitenkin esille, että toimintaan on hyvä ottaa alkuvaiheessa mukaan vain sellaisia järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen ajatteluun ja kumppanuustalon toteuttamiseen. Mukaan toimintaan voi tulla ilman muuta myöhemminkin.

Syksyn 2018 aikana kartoitetaan myös tiloja, joissa kumppanuustalo voisi aloittaa toimintansa. On tärkeää edetä sekä tilojen että hallintomallin osalta mahdollisimman nopealla aikataululla, että toiminta saadaan konkreettisesti käyntiin. Toiminta-ajatusta voidaan jatkossa vielä jalostaa ja täydentää.

Yksi osa kumppanuustaloajattelua on sitoutuminen kaupungin ja järjestöjen yhteistoiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Toimintaympäristö uudistuu ja uusiutuu koko ajan ja siksi on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus olla mukana palvelutuotannon uudistamisessa ja kehittämisessä.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on sisällytetty ensi vuoden talousarvioehdotukseen 50.000 euron määräraha, jolla kaupunki voi osallistua kumppanuustalon vuokrakustannuksiin. Vaikka vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, miten kaupungin järjestöavustuksia jatkossa kanavoidaan ja millaisia kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa tehdään, määräraha toimii hyvänä mahdollistajana toiminnan käynnistämiseksi. Vaikka järjestöille ei olla antamassa tilaa vastikkeetta, on tärkeää, että kaupunki sitoutuu kumppanuustalon ylläpitämiseen myös taloudellisesti, koska kumppanuustalo on yksi elementti, jolla kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisätään. Hyvin toteutettu kumppanuustalo synnyttää mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa ja toimii näin positiivisen lumipalloefektin alullepanijana ja ylläpitäjänä.

Merkittiin yllä oleva selvitys tiedoksi.

 

Valmistelija

Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkeliin valmistellaan kumppanuustalo-mallia. Vastaavia hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea ja Mikkelissä kumppanuustalon valmistelua ovat pohjustaneet muun muassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry sekä Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa -hanke. Kumppanuustalon valmistelu on Mikkelin kaupungin osalta vastuutettu elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle.

Kumppanuustalon ydinajatuksena on kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja ehkä myös yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Kumppanuustalo voi olla fyysinen tila, mutta ennen kaikkea se on toimintatapa, jonka avulla kaupunki lisää asukkaidensa hyvinvointia ja osallisuutta sekä luo edellytyksiä järjestöjen toiminnalle.

Toimintamallina kumppanuustalo tarkoittaa rakennetta, jossa kunta ja maakunta kohtaavat järjestöt kumppaneina. Tarkoitus on saada Mikkeliin järjestöjen kattojärjestö, jonka kautta tukea pystytään koordinoimaan ja joka pystyy toimimaan sopimuskumppanina ja joka pystyy tuomaan järjestötoiminnan haasteet keskitetysti neuvottelupöytään. Tässä vuoropuhelussa järjestöjen ääni välittyy niin kunnalliseen kuin maakunnalliseenkin kehittämistyöhön. Kattojärjestöön mukaan tulevia järjestöjä ei ole tarkoitus rajata millään tavalla, vaan kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus olla mukana.

Kattojärjestön tarkoitus on tukea järjestöjen toimintaa ja luoda mahdollisuuksia järjestöjen yhteistoiminnalle muun muassa hanketoiminnan kautta sekä tarjoamalla suuruuden ekonomiaa hallinnollisissa asioissa. Kattojärjestön tuella järjestöjen on helpompi järjestää muun muassa toimistopalvelunsa sekä mahdollisuus tarjota työllistymismahdollisuuksia ja tuottaa palveluja yhdessä.

Fyysisenä tilana kumppanuustalo tarjoaa kaupunkilaisille ja järjestöille mahdollisuuden omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka puolestaan synnyttää kokemusta osallisuudesta ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus osallistua kaupungin palvelutoiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kumppanuustalo toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä kohtaamispaikkana, eräänlaisena kaupunkilaisten matalan kynnyksen olohuoneena, jonne ovat tervetulleita kaikki kaupungin asukkaat. Eri puolilla Suomea toimivissa kumppanuustaloissa on myös työpajoja ja muuta tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Näin kumppanuustalot edistävät myös työllisyyttä.

Moni kumppanuustalo on tärkeä yhteistyökumppani myös oppilaitoksille ja pystyy tarjoamaan eri alojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin edistetään osaamista ja lisätään kaupungin elinvoimaa.

Kumppanuustalot tarjoavat lisäksi toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia järjestöille ja useimmiten niiden hallinto onkin rakennettu järjestöjen varaan. Tätä kautta kumppanuustalo voi lisätä merkittävästi myös järjestöjen yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja luoda eheämpiä palvelukokemuksia ja -kokonaisuuksia.

Kaikki nämä näkökulmat tukevat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä ja ne on otettu huomioon Mikkelin kumppanuustalon valmistelussa. Erityisen painokkaasti korostetaan sitä, että järjestöt ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä voimavara ja yhteistyökumppani ja että niiden kanssa voidaan olla toteuttamassa uusilla toimintavoilla monia sellaisia asioita, joita kaupunki ei yksin pystyisi toteuttamaan.

Mikkelin kumppanuustalosta suunnitellaan avointa kohtaamispaikkaa, joka edustaisi julkisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus ei ole synnyttää järjestötaloa, jossa olisi varattu toimintatilaa tietyille järjestöille, vaan järjestöjen yhteistä tapahtuma- ja toimintatilaa, joka loisi pohjan mahdollisimman monipuoliselle kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle. Kiinnostus kumppanuustaloa kohtaan on Mikkelissä lisääntynyt koko ajan sitä mukaa kuin talon valmistelua on jatkettu.

Käytännössä on tärkeää, että kumppanuustaloa hallinnoisi eri järjestöjä edustava kattojärjestö, joka solmii yhteistyösuhteet myös oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa ja voi tarjota keskitettyjä asiantuntijapalveluita muille kaupungin järjestöille. Järjestövetoisuus tukee myös omaehtoisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kaupungin roolina on olla eräänlainen toiminnan mahdollistaja, mutta vastuu toiminnasta on hyvä olla järjestöillä ja asukkailla. Tämä mahdollistaa myös erilaisen hankerahoituksen saamisen talon toimimiseen ja sen ympärille mahdollisesti syntyvien hankkeiden toteuttamiseen.

Syksyn 2018 aikana kartoitetaan myös tiloja, joissa kumppanuustalo voisi aloittaa toimintansa. Toiminta-ajatusta jalostetaan yhteistyössä järjestöjen ja maakunnan kanssa niin, että saataisiin toteutettua toimiva yhdyspinta julkisten toimijoiden ja järjestöjen välille hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on sisällytetty ensi vuoden talousarvioehdotukseen 50.000 euron määräraha, jolla kaupunki voi osallistua kumppanuustalon vuokrakustannuksiin. Vaikka järjestöille ei olla antamassa tilaa vastikkeetta, on tärkeää, että kaupunki sitoutuu kumppanuustalon ylläpitämiseen myös taloudellisesti, koska kumppanuustalo on yksi elementti, jolla kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisätään. Hyvin toteutettu kumppanuustalo synnyttää mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa ja toimii näin positiivisen lumipalloefektin alullepanijana ja ylläpitäjänä. Muutoin järjestöille kohdennetut avustukset ovat kuluvan vuoden tasolla, eikä uusia avauksia esimerkiksi kumppanuuksien suuntaan pystytä tekemään. Kaupunki neuvottelee aktiivisesti sekä maakunnan että ESSOTE:n kanssa avustus- ja kumppanuuspolitiikasta sekä kolmannen sektorin roolista hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvistä palvelusopimuksista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee valmistelutilanteen tietoonsa.

Päätös

Merkittiin.

Valmistelija

Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin Kumppanuustalon valmistelu on edennyt niin, että talon toiminta voidaan aloittaa vuoden 2019 aikana kaupungin omistamassa Lähemäki-talossa. Kiinteistöstä on vapautumassa tilaa noin 3.000 neliötä, kun Essote siirtää toimintojaan omiin uusiin tai saneerattuihin tiloihinsa. Kumppanuustalon toimintamallia valmistellaan järjestövetoisesti ja valmistelussa on mukana useita järjestöjen ja Mikkelin kaupungin edustajia.

Kaupungin näkökulmasta Lähemäki-talo on erinomainen ratkaisu Kumppanuustaloksi, vaikka tilojen käyttöönotto edellyttääkin jonkin verran muutostöitä. Lähemäki-taloa on alustavasti suunniteltu myös eläkeläisjärjestöjen päivätanssien pitopaikaksi. Talossa on valmiiksi noin sadan neliömetrin suuruinen sali ja joitakin väliseiniä purkamalla salia voidaan alustavien arvioiden mukaan laajentaa niin, että siinä voidaan järjestää tansseja.

Kaupunki on varautunut osallistumaan Kumppanuustalon vuokrakustannuksiin 50.000 eurolla vuodessa. Raha on varattu vuoden 2019 talousarvioon. Sen kohdentamisesta on tehty luonnoksia, ja eri malleista on aloitettu keskustelu Kumppanuustalon valmisteluryhmän kanssa. Osa Kumppanuustalon toimintamallia on myös se, että kaupunki voisi sijoittaa joitakin talon toimintaa ja ideaa tukevia toimintojaan Kumppanuustalon tiloihin. Niistä ei ole keskusteltu tarkemmin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Valmistelija

Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, arja.vaananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kumppanuustalo –toimintamalli ja tilakysymykset etenevät. Kumppanustalo -toimintamallin kehittämistyöhön Estery hakee ESR- kehittämishankerahoitusta kumppanina Toimintakeskus ry ja Kuntoutussäätiö. Mikkelin kaupunki on kumppanina ja mukana omarahoitusosuudella.

Päätösehdotus

Esittelijä

Hannu Karttunen, hankarttune@gmail.com

Kuullaan Kumppanuustalon suunnittelun etenemisen tilanne. 

Päätös

Todettiin terveiset Lähemäkitaloon tutustumisesta. Tilat ovat yhdistysten toimintoihin soveltuvat. Tanssipaikaksi tiloja ei nähdä sopiviksi. Parkkitilat ovat vähäiset. Muistutettiin, että tilakysymyksellä ratkaistaan keskusta-alueella toimivien yhdistysten tilakysymystä. 

Merkittiin tiedoksi, että Kumppanuustalo -toimintamallin kehittämiseen ESR-hankehakemus jätetään toukokuun 2019 hakuun. 

Valmistelija

  • Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kumppanuustaloa on valmisteltu suunnitteluryhmässä, jota on vetänyt Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry (Estery ry).

3.4.2019 pidetyssä suunnitteluryhmän kokouksessa päätettiin kokeilla Lähemäki-talon käyttöä kumppanuustalona rajatusti ajalla 1.9. - 31.12.2019. Kokeilu koskee osaa alakerran tiloista (nykyinen neuvola) sekä yläkerran salia. Sali ei ole käytettävissä päiväkodin lepoaikaan. Tiloihin ei tehdä muutos- tai korjaustöitä ennen kokeilua. Tilat otetaan kaupungin tilavarausohjelma Timmin piiriin, mitä kautta järjestöt voivat varata tiloja käyttöönsä.

Tiloista ei peritä pilottijakson aikana vuokraa, mutta käyttäjät sitoutuvat siivoamaan tilat käytön jälkeen ja huolehtimaan roskat jäteastioihin ulos. Maksuttomuus koskee vain pilottijaksoa. Mikäli kumppanuustalomalli otetaan käyttöön, kustannuksista sovitaan erikseen.

Kumppanuustalossa järjestettävään toimintaan ei voi saada kohdeavustusta kaupungilta.

Mikäli käyttäjät havaitsevat tiloissa puutteita tai ongelmia, niistä tulee ilmoittaa viipymättä Caverionin huoltopäivystykseen joko sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse.

Mikkelin kaupungin vuokraus ja käyttöpalvelut -yksikkö vastaa sisäilma-asioiden toiminnasta. Yhteyshenkilö on sisäilma-asiantuntija Mari Pöyry. Sisäilma-asioiden ratkaisuun on kaupungissa laadittu toimintamalli, jonka mukaisesti asiat käsitellään.

Kumppanuustalon jatkoratkaisu on ensisijaisesti järjestöjen käsissä. Kokeilujaksoon päädyttiin siksi, että järjestöille mahdollistetaan jatkoaikaa toimintamallin suunnitteluun ja tilakysymysten ratkomiseen. Lisäksi kokeilulla halutaan saada tietoa käyttötavoista ja erilaisten tilojen tarpeesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää, että kumppanuustalokokeilu järjestetään Lähemäki-talolla ajalla 1.9. - 31.12.2019. Kokeilu koskee osaa alakerran tiloista (nykyinen neuvola) sekä yläkerran salia. Sali ei ole käytettävissä päiväkodin lepoaikaan. Tiloihin ei tehdä muutos- tai korjaustöitä ennen kokeilua. Tilat otetaan kaupungin tilavarausohjelma Timmin piiriin, mitä kautta järjestöt voivat varata tiloja käyttöönsä.

Tiloista ei peritä pilottijakson aikana vuokraa, mutta käyttäjät sitoutuvat siivoamaan tilat käytön jälkeen ja huolehtimaan roskat jäteastioihin ulos.

Kumppanuustalossa järjestettävään toimintaan ei voi saada kohdeavustusta kaupungilta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kumppanuustalon suunnitteluryhmä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Mikkelin kaupunki/Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta
Postiosoite: PL 33, 50101 Mikkeli
Käyntiosoite: Maaherrankatu 9 – 11, 50101 Mikkeli

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • se, millaista oikaisua vaaditaan
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.
Postiosoite: PL 33, 50101 Mikkeli
Käyntiosoite: Maaherrankatu 9-11, 50101 Mikkeli
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi
Kirjaamon aukioloaika: klo 9.00-15.00