Haukivuoren aluejohtokunta, kokous 31.3.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 17 Etelä-Savon 2.vaihemaakuntakaava

MliDno-2016-270

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Leo Laukkanen

Kuvaus

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on valmistelussa ja kaavassa esille tulevat mm. turpeennostoalat ja maakunnan kylien tulevaisuuden edellytykset mm. rakentaminen. Puheenjohtaja esitti, että aluejohtokunta antaa erillisen lausunnon, jossa tuodaan esille mm. aluejohtokunnan kanta turvetuotantoon ja Haukivuoren alueella olevat kylien elinkelpoisuuden tilanne ja toimintaedellytykset jatkossa. Kyyveden kalastusalue on ryhtyntyt vamistelemaan lausuntoa ja aluejohtokunnan puheenjohtaja on valmistelussa mukana. Lausunto tulee antaa 11.3.2016 mennessä.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Leo Laukkanen

Kaavaluonnoksessa on ehdotettu, että uusia turpeen nostolupia myönnettäisiin 14. Pääpainopisteenä näissä ovat maakunnan pohjoisosat, joista seitsemän on Pieksämäen kaupungin alueella, Kyyveden pohjoispuolella, yksi Kangasniemen ja neljä Juvan ja Haukivuoren pitäjän raja-alueilla. Pieksämäen alueen soiden nostolupaehdotukset ovat osin Kyyveden valuma-alueilla. Myös suot, joilla on aikaisempi turvelupia, säilyvät tai niillä voi jatkaa turvetoimintaa. Ja on todennäköistä, että niille haetaan turvetuotannon laajennuslupia.

Turveluvan perusteena maakuntahallituksessa on ollut lähtökohta antaa kaavoituksen kautta edellytykset turpeen nostoon määrällä, joka kattaa maakunnan energiatarpeen ja antaa työtilaisuuksia.  Poikkeuksena aikaisempaan maakuntaliitto on konsulttityönä tutkinut jokaisen turvesuon, uuden ehdotetun ja vanhan vaikutuksia, mutta selvityksestä ei käy ilmi, onko vesistö- ja muut ympäristöongelmat riittävän perusteellisesti tutkittu. Siksi kalastusalue on pyytänyt eri asiantuntijoita tutkimaan ko. selvitykset. Kalastusalue ja aluejohtokunnan puheenjohtaja arvioivat sen jälkeen yhdessä omien lausuntojensa sisällön.

Periaatteessa lähdetään siitä, että uusille turvesoille ei ole edellytyksiä, koska mm. Pieksämäen suunnan, Kyyveden pohjoisosan vesien pintaveden laatu on EU:n vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmien v. 2016 - 2021 mukaan pudonnut tyydyttävälle tasolle Kuvansin selälle saakka. Muutenkin Kyyveden matalien lahtien pintaveden laatu on tyydyttävää tai jopa heikkoa. Uusien turvesoiden humus- ja kiintoaineita vesistöt eivät kestä ja ovat suuressa ristiriidassa Kyyveden vesienhoidon nykysuunnitelmien kanssa. On huomioitava, että Kyyvesi on Suomen suurin keskisyvyydeltään matala ja pohjoisosaltaan voimakas humuspohjainen järvi.

Palautetietoon ovat oikeutettuja yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Toivoisin, että myös yksityishenkilöt mahdollisimman runsaslukuisasti antaisivat palautetta vaihekaavan tässä vaiheessa. Nyt on helpompi saada muutoksia kuin sitten, kun seuraava arviointivaihe alkaa. Vaihemaakuntakaavan nähtävillä pito on maaliskuun 11. päivään saakka.

Merkittävää on myös se, että uuden käytännön mukaisesti uusien maakuntakaavojen hyväksymiset ja vahvistamiset tekee ao. Maakuntaliiton maakuntavaltuustot. Ympäristöministeriöllä ei ole enää tätä päätösvaltaa. Siksi on erittäin tärkeää, että paikallisilla tasoilla vesi- ja ranta-alueiden omistajat paneutuvat entistä perusteellisemmin ja huolella vesistöjen tulevaisuuden ongelmiin ja niiden tilojen vaikutuksiin.

Aluejohtokunta antaa valtuudet puheenjohtajalle yhteislausunnon tekoon Kyyveden kalastusalueen kanssa ja suosittelee lausunnon allekirjoittajaksi lisäksi myös Kyyveden alueen osakaskuntia. Annetut lausunnot saatetaan aluejohtokunnan jäsenille tiedoksi.

Vaihemaakuntakaava 2:ssa ei ole Haukivuoren pitäjän osalta muita kyliä kuin Asemankylä, joten lausuntoihin ei aluejohtokunnan tarvitse puuttua. Muut Haukivuoren kylät voivat tarvittaessa tehdä mm. investointihankkeet normaalilla rakennuslupamenettelyllä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaavassa päivitetään ja täydennetään Etelä-Savon maakuntakaavaan eri maankäyttömuotojen osalta. Lisäksi entisen Suomenniemen kunnan osalta maakuntakaava päivitetään ajan tasalle. Uutena elementtinä vaihemaakuntakaavaan on lisätty turvetuotantoon soveltuvat suot Etelä-Savossa. Tavoitteena on ollut osoittaa maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita. Luonnonvarojen käytön ja suojelun osalta maakuntakaavaan tehtiin päivityksiä mm. maa-ainesten ottamiseen soveltuvien alueiden, pohjavesialueiden ja arvokkaiden geologisten muodostumien osalta. Lisäksi päivityksiä tehtiin luonnonsuojelualueiden ja arvokkaiden maisema-alueiden osalta. Lausuntokierroksella oleva vaihemaakuntakaava ja sen tausta-aineisto löytyvät osoitteesta:

http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2

 

Potentiaaliset uudet turvetuotantoalueet

Selvityksessä tarkasteltiin turvetuotantoon soveltuvuutta 213 suon osalta. Lähtökohtana tarkasteltavien soiden valinnalle on ollut GTK:n raportti Etelä-Savon soiden kelpoisuudesta turvetuotantoon. GTK:n arviot soiden tuotantokelpoisuudesta perustuvat soiden turvemääriin ja turpeen ominaisuuksiin mutta arvioissa ei ole huomioitu soiden lähialueiden maankäyttöä, soiden luonnontilaisuutta eikä tuotannon vaikutuksia. GTK:n listaamista turvetuotantoon soveltuvista soista valittiin jatkotarkasteluun sellaiset suot, jotka eivät olleet ristiriidassa pintavesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien valintakriteerien kanssa. Lisäksi hydrologiaa ja vedenlaatua simuloivalla ns. VEMALA-mallilla ja asiantuntija-arvioilla arvioitiin mahdollisten uusien turvetuotantoalueiden vaikutuksia vedenlaatuun vesistötasolla. Näiden tarkastelujen jälkeen vaihemaakuntakaavaan on otettu 14 uutta turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Alueet on merkitty kaavaan merkinnällä tu ja ne sijaitsevat Kangasniemen (2), Pieksämäen (7), Juvan (3), Rantasalmen (1) ja Sulkavan (1) alueella. Mikkelin alueelle ei ole osoitettu yhtään uutta turvetuotantoon soveltuvaa aluetta mutta neljä maakuntakaavaan merkityistä turvetuotantoon soveltuvista alueista sijaitsee aivan Mikkelin kunnan rajan tuntumassa.  Lisäksi kaavaan merkitään sieltä puuttuvat ympäristöluvan saaneet turvetuotantoalueet aluevarausmerkinnällä (EOt) (Ympäristöpalveluiden toimialueella Aveasuo-Itäsuo Mikkelissä), ja kaavasta poistetaan ne alueet, joilla turvetuotanto on loppunut (Ympäristöpalveluiden toimialueella Mäkelänsuo Mikkelissä).

 

Maa-ainesalueet

Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa on osoitettu Etelä-Savon POSKI-projektissa (pohjaveden suojelun ja maa-ainesten oton yhteensovittaminen) vuosina 2004-2006 tutkitut maa-ainesten sekä kallio- ja rakennuskiviainesten ottoalueet aluevarauksina (EO ja EO1). Tällä hetkellä kaavassa on maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita 78, kalliokiviainesten ottoalueita 44 ja rakennuskivialueita 26 kpl.

Etelä-Savon POSKI-projektin jatkona toteutettiin vuosina 2011-2014 Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen –projekti (ESKIHU). Kiviainesten ottoon osoitettavilta alueilta selvitettiin luonto- ja maisema-arvot sekä soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Tavoitteena oli osoittaa kiviainesten otolle sellaiset paikat, jotka ovat laadullisesti, määrällisesti ja sijainniltaan hyödynnettävissä. Projektin yhteydessä tehtiin Etelä-Savon maakunnan alueelta kiviainesten kulutusennuste, joka perustui eri kulutussektoreita edustavien toimijoiden antamiin tietoihin.

ESKIHU-projektin tulosten perusteella maakuntakaavaan lisätään 13 uutta maa-ainesten ottoaluetta merkinnällä EO. Lisäksi yksi vanha ottoalue poistetaan, yhtä supistetaan ja kahta aluetta laajennetaan. Uusista maa-ainesten ottoalueista 7 sijaitsee Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueella, näistä 3 Mikkelissä, 2 Mäntyharjussa, 1 Pertunmaalla ja 1 Kangasniemellä.

 

Pohjavesialueet

Pohjavesialueita ja luonnonsuojelualueita koskevat tiedot päivitetään maakuntakaavaan ajan tasalle. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueelle lisätään 2 uutta pohjavesialuetta (Iso Lautharju Hirvensalmella ja Vuohiniemi-Haukilampi Mikkelissä sekä päivitetään pohjavesialueiden rajausmuutokset ja luokan muutokset sekä siirretään Suomenniemen pohjavesialueet Etelä-Savon maakuntakaavaan.

 

Luonnonsuojelualueet

Suurin osa maakuntakaavaan lisätyistä uusista luonnonsuojelualueista on METSO-ohjelmaan kuuluvia metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi yksityisten maille perustettuja kohtuullisen pienialaisia suojelualueita. Maakuntakaavaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueelle lisätyt kokonaan uudet luonnonsuojelualueet jakautuvat kunnittain seuraavasti:

Mikkeli:  26 (olemassa olevien ls-alueiden laajennuksia 10 + Suomenniemen kohteiden siirto)

Hirvensalmi: 4 (1)

Mäntyharju: 12 (4)

Pertunmaa: 8 (1)

Kangasniemi: 9 (2)

Luonnonsuojelualueiden lisäksi 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty erikseen maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on ympäristöarvoja. Näitä ovat mm. perinnemaisema-alueet.

 

Virkistysalueet

Vaihemaakuntakaavaan on merkitty Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueelle useita uusia virkistysalueita. Uudet kaavaan merkityt V-alueet jakautuvat kunnittain seuraavasti:

 

Mikkeli: Emäsalonniemi, Makutjärvi, Pälväniemi

Hirvensalmi: Kissakosken laavu, Näkemistön laavu

Mäntyharju: Keisarinlähde, Haukkavuori, Miekankoski, Pyhäkosken laavu, Tainan laavu

Kangasniemi: Hirsisaaren retkisatamat, Pauninsaari, Putkiketvele, Suurolansaari, Vuohisaari

 

Arvokkaat geologiset muodostumat

Maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet ge-merkinnällä (arvokas geologinen muodostuma). Lisäksi erikseen merkitään valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet, moreenialueet ja tuuli- ja rantakerrostumat. Arvokkaita geologisia muodostumia ei kuitenkaan merkitä suojelumerkinnällä eikä alueita voi maakuntakaavalla suojella maa-ainesten otolta. Kaavamerkintöihin lisätään kuitenkin suunnittelumääräys ”Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja –esiintymien säilyminen. Harjujen osalta lisäksi suosituksena on, että ”erityistä huomiota on kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun”.

Maakuntakaavaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueelle merkityt seuraavat uudet arvokkaat geologiset muodostumat jakautuvat kunnittain seuraavasti:

Mikkeli: 33 (lisäksi Suomenniemen alueelta siirretyt kohteet)

Hirvensalmi: 5

Mäntyharju: 10

Pertunmaa: -

Kangasniemi: 9

 

Rakennettu kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet

Vaihemaakuntakaavaan on tehty päivityksiä kulttuuriympäristön ja arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden osalta. Kohdeluettelossa on kerrottu, onko kysymyksessä valtakunnallisesta vai maakunnallisesti arvokas kohde. Valtaosa päivityksistä on rajauksen muutoksia, nimen muutoksia tai arvon muutoksia valtakunnallisesta maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Maakuntakaavassa on Mikkelin seudun toimialueelle merkitty kolme kokonaan uutta kulttuuriympäristö- tai kulttuurimaisemakohdetta, jotka ovat Otavan satamaradan rautatieasema, Siirlahden maisema ja Virransalmen silta, molemmat Mäntyharjussa.

 

Ampumaradat ja muut erityisalueet

Maaliskuussa 2015 eduskunnan hyväksymän ampumaratalain 12 §:n mukaan maakuntien liiton tulee laatia alueellaan kehittämissuunnitelma, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja sijoitustarpeesta. Lähtökohtana selvityksessä tulee hallituksen laista antaman esityksen mukaan olla, että ampumaharrastajat kykenevät harrastamaan maakunnassaan ampumaradoilla ilman rataverkoston puutteellisuudesta johtuvaa tarvetta harrastaa esim. hiekkakuopilla tai muualla maastossa. Säännöksen tarkoituksena on edistää ampumarataverkoston ylläpitämistä sekä ampumaratojen ja niitä ympäröivien alueiden käytön yhteensovittamista.

Suunnitelman tulee perustua hallituksen esityksen mukaan maakunnalliseen harrastajamäärään ja sen jakaumaan maakunnassa. Harrastajien tarpeiden huomioimiseksi kehittämissuunnitelman laadinnassa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Etelä-Savon osalta selvitys on laadittu yhteistyössä Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon aluetoimiston ja Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n Kaakkois-Suomen piirin kanssa. Suunnitelmaa on käytetty selvitysaineistona Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan laadinnassa. Sen perusteella maakuntakaavan ampumarataverkostoa on täydennetty Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueen osalta seuraavilla käytössä olevilla ampumaradoilla:

  • Anttolan ampumarata, Mikkeli
  • Kaatronmaan ampumarata, Mikkeli
  • Tiilikkalan ampumarata, Mäntyharju

Samalla muutetaan kaikkien maakuntakaavassa osoitettavien ampumaratojen osalta voimassaolevassa kaavassa osoitettu suositus suunnittelumääräykseksi ja lisätään siihen melun minimoinnin lisäksi velvoite pinta- ja pohjavesien laadun turvaamisesta. Lisäksi ampumaradoille merkitään informatiiviset melumerkinnät. Ampumaratoja on kaavaan merkitty radan käytön perusteella, minkä vuoksi suurin osa Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueella olevista radoista ei ole merkittyinä karttaan. Vähäiset ampumaradat mukaan lukien Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella on yhteensä 17 ampumarataa, joista 5 vilkkaimmassa käytössä olevaa on merkitty kaavaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja, Arja.Holopainen@mikkeli.fi

Ympäristölautakunta pitää vaihemaakuntakaavaan tehtyjä päivityksiä ja lisäyksiä tarpeellisina ja kaavan tausta-aineistoja riittävinä ja perusteellisesti laadittuina. Erityisesti hyvänä pidetään useiden arvokkaiden geologisten muodostumien lisäämistä uusina kohteina maakuntakaavaan. Vaikka maakuntakaavamerkintä arvokkaiden geologisten kohteiden osalta ei ole suojelumerkintä, merkinnällä on ohjaavaa vaikutusta maankäytön suunnittelussa ja mahdollisten lupa-asioiden valmistelussa. Samoin kaavaan merkityillä potentiaalisilla turvetuotantoalueilla ja kiviainesalueilla on ohjaavaa vaikutusta paitsi merkinnän kohteen käytön kannalta myös ympäröivien maa-alueiden käytön kannalta. Esim. maakuntakaavassa potentiaaliseksi kiviainesalueeksi osoitetun alueen läheisyyteen ei yleisesti ottaen tulisi osoittaa asuinrakentamista. Huomioitavaa on, että maakuntakaavaan potentiaalisiksi turvetuotanto- tai maa-ainesalueiksi merkittyjen alueiden hyödyntäminen ko. tarkoitukseen ratkaistaan aina ympäristö- tai maa-ainesluvalla.  

 

Kalliokiviaineksen osalta kaavan tausta-aineistoissa on todettu, että kalliokiviaineksen kysynnän arvioidaan Etelä-Savossa tulevina vuosina olevan sellaisella tasolla, että juuri nyt ei ole tarpeen merkitä maakuntakaavaan lisää kalliokiviainesten ottoon soveltuvia alueita. Koska uudet lupahakemukset kohdistuvat kuitenkin useimmiten alueille, joilla ei ole maakuntakaavassa osoitettu merkintää kiviainesten ottoon ja koska kalliokiviainesten ottamiseen sisältyy huomattavaa ympäristöhäiriötä, ympäristölautakunta pitää tarpeellisena, että seuraavissa kaavan uudistamisen vaiheissa kalliokiviaineksen ottoon soveltuvia alueita tarkastellaan uudelleen. Toivottavaa myös on, että kaava ohjaa nykyistä enemmän kiviainesten ottoa sellaisille samoille alueille, joilla häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähän.

Potentiaalisiin turvetuotantoalueisiin liittyvät taustaselvitykset tuovat uutta tietoa Etelä- Savon turvevarantojen kokonaistarkasteluun. Maakuntakaavaan ei tule osoittaa potentiaalisia turvesoita sellaisille alueille, joilta vesistövaikutukset kohdistuvat Puulaan tai Kyyveteen, joiden vesiensuojelu on viime aikoina herättänyt erityisen paljon keskustelua ja huolta. Turvetuotannossa olevien alojen tulevasta jälkikäytöstä ei ole varmuutta eikä tuotannosta poistuneiden alojen jälkikäyttötavasta ole olemassa koottuja ajantasaisia tietoja.  Yksittäisten tuotantoalueiden osalta jälkikäyttötavalla on jossain tapauksissa merkitystä ympäristölupaharkinnassa luvan myöntämisedellytysten olemassaololle.  Myös muut kuormituksen vastaanottavan vesistön valuma-alueella tapahtuneet painetekijöiden muutokset voivat vaikuttaa yksittäisen turvetuotantoalueen luparatkaisuun.  Tämän vuoksi ympäristölautakunta esittää harkittavaksi turvetuotannon EOt kaavamääräyksen suunnittelumerkintää muutettavaksi seuraavalla tavalla:

 

Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat sekä poistuman uusi maankäyttömuoto ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää.

Kuitenkin vaihemaakuntakaavatyötä varten tehtyä turvetuotantoon soveltuvien suoalueiden vesistövaikutusten arviointia voidaan pitää riittävänä maakuntakaavatasoiseen tarkasteluun ja huomattavana edistysaskeleena aikaisempaan tilanteeseen nähden.

 

Maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-alueet) sisältävät pääasiassa maatalouden erityistukea saavia perinnemaisemakohteita, arvokkaita pienvesiä kuten lähteitä, ja linnustolle arvokkaita kohteita. Merkintään olisi mahdollista sisällyttää myös muita merkittäviä ympäristö- ja luontoarvoja sisältäviä kohteita, joita ei ole mahdollista muulla merkinnällä osoittaa mutta joiden lajistolliset tai muutoin luonnon monimuotoisuuteen liittyvät arvot ovat sellaisia, että alueet tulisi huomioida maankäytössä.

Ympäristölautakunta pitää hyvänä myös uusien virkistysalueiden lisäämistä maakuntakaavaan. Mikkelin alueella maakuntakaavaan ei kuitenkaan ole merkittynä muutamia sellaisia virkistyskäyttöalueita, joita voidaan kävijämäärien ja luonnonolosuhteiden osalta pitää yhtä merkittävänä kuin vastaavia kaavaan merkittyjä virkistysalueita useiden muiden kuntien osalta. Mikkelin kaupungin alueella virkistyskäytön kannalta on merkitystä sellaisilla alueilla kuin Säynätin retkelyalue, Sydänmaan reitti Anttolassa, Häkkilän reitti Haukivuorella, Metsähallituksen ylläpitämä Valkeisen retkeilyalue Mikkelissä ja Kirkkokivet Otavassa, joiden merkitsemistä virkistysaluemerkinnällä vaihemaakuntakaavaan ympäristölautakunta kehottaa harkitsemaan (vrt. esim. Keisarin lähde ja Tainan laavu Mäntyharjulla). Säynätin reitti Mikkelissä ja Sydänmaan reitti Anttolassa ovat Mikkelin kaupungin liikuntatoimen ylläpitämiä reittejä, joilla molemmilla on huolletut tulentekopaikat. Lisäksi lautakunta huomauttaa, että Kangasniemellä sijaitsevan Suurolansaaren retkisataman sijainti on virheellinen. Mikkelin seudulla on hyvät mahdollisuudet luontomatkailun kehittämiselle ja retkeilyreittien kehittäminen on otettu mukaan myös vuonna 2013 hyväksyttyyn Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan yhtenä strategisten päämäärien kehittymistä kuvaavana indikaattorina. Olemassa olevien reittien ja virkistysalueiden osalta tulee huolehtia, että virkistysalueille on varattu riittävästi alueita ja että niiden läheisyyteen ei osoiteta sellaista maankäyttöä, joka on selkeästi ristiriidassa alueen luonto- ja maisema- arvojen sekä virkistyskäyttöarvojen kanssa. Esim. Säynätin retkeilyreitin ja MetsäSairilan teollisuusalueen väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta virkistysalueen käyttö ei vaarannu. Virkistysaluemerkintään on myös tarpeen sisällyttää alueen metsänhoitoa koskevia määräyksiä. Virkistysalueissa on huomattava potentiaali Mikkelin seudulla mutta sitä ei ole osattu hyödyntää riittävällä tavalla. Tällaisten alueiden maankäytössä ja metsänhoidossa on syytä toimia virkistyskäytön tavoitteet edellä koska virheet esim. liian järeän metsänkäsittelyn muodossa heikentävät tai tuhoavat hetkessä alueen arvon virkistyskäytön kannalta eikä korvaavia alueita ole helppo eikä useissa tapauksissa mahdollistakaan löytää.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Leo Laukkanen

Kuvaus

Valmistelutyöryhmän jäsenille oli lähetetty sähköpostilla Kyyveden kalastusalueen ja aluejohtokunnan edustajien yhdessä laatima lausunto, joka on liitteenä

Ehdotus; Saatetaan lausunto aluejohtokunnalle tiedoksi.

Päätös; Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leo Laukkanen

Saatetaan aluejohtokunnalle vahvistettavaksi. Laadittuun vaihekaavaan on vielä mahdollisuus antaa myöhemmin vastine.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon Maakuntaliitto,