Haukivuoren aluejohtokunta, kokous 16.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntopyyntö talousarvioesityksestä 2018 / Haukivuoren ajk

MliDno-2017-1721

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valmistelijat: sivistysjohtaja Virpi Siekkinen, 044 794 3000, taloussuunnittelijat Aija Kuuppo, 044 794 2443 ja Päivi Salovainio, 040 762 9065, kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, 044 794 3010, varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, 044 794 2373

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:
1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
4. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
5. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 §37)

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 §110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat valmistelevat 2018 talousarvion kaupunginhallituksen 28.8.2017 § 54 hyväksymän raamin pohjalta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti talousarvion valmistelun yhteydessä käydään läpi talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joiden avulla talousarvio tasapainotetaan. Tasapainottamistoimenpiteet valmistellaan kaupungin johtoryhmän linjauksen mukaisesti. Kaupunginhallitus tekee talousarvion väliaika-arvion lokakuun puoliväliin mennessä.

 

TALOUSARVION 2018 VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITELMAKAUDEN NÄKYMÄT

Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne oli vuosina 2013 - 2015 alijäämäinen noin 4 - 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 reaalitaloudellinen tulos oli tasapainossa ja myös vuoden 2017 arvioidaan olevan tasapainossa. Mikkelin kaupungin taseessa on tilinpäätöksen 2016 mukaan noin 8,0 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämiä.

Talouden näkymä vuosille 2018 - 2021 on alijäämäinen, taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kestä merkittävää toimintakatteen heikkenemistä. Käytöstä poistuvia kiinteistöjä koskeva vuokratulojen vähentyminen sekä kiinteistöjen purkamismenoihin ja tasearvojen mukaisiin kertapoistoihin varautuminen vaikuttaa vuodesta 2018 alkaen käyttötalouden tulojen ja kulujen muutosten sekä poistojen kautta tulosta heikentävästi 4 - 5 miljoonaa euroa vuositasolla. Tulorahoituksella tai kertaerillä ei voida kattaa negatiivista tulosvaikutusta.

Suunnitelmakaudella toteutettavan sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan alentavan kaupungin saamia valtionosuuksia vuosina 2020 - 2023 noin 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu ennen maakuntauudistusta vaikuttaa alentavasti maakuntauudistuksen jälkeisiin kuntien valtionosuuksiin.

Palveluprosessien poikkihallinnollista kehittämistä jatketaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluprosesseja arvioidaan ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Talousarvion rakenne muuttuu talousarviovuoden 2018 ja suunnitelmavuosien 2019 - 2021 osalta palveluorganisaatiouudistuksesta johtuen.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Palkkalistauksessa on huomioitava, että palkkalistojen summia ei saa siirtää suoraan palkkakustannuksien pohjaksi, vaan palkkavarauksessa pitää huomioida toiminnassa tapahtuvat muutokset ja suhteuttaa henkilöstömäärä palvelutarpeisiin. Sopimuskaudella 1.2.2017 - 31.1.2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Seuraavan sopimuskauden mahdollisia korotuksia ei ole huomioitu palkkaliitteissä. Lomarahavaraus on 3,85 %, jossa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen 30 % lomarahaleikkaus.

Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahaleikkauksen vaikutus työvoimakustannuksiin on vuodesta 2017 lukien keskimäärin -1,46 % ja työajan pidennyksen (30 min/vko) laskennallinen vaikutus keskimäärin -1,32 %. Vuonna 2018 kuntatyönantajan palkkaperusteinen eläkemaksu laskee 0,35 %. Lisäksi työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,85 % ja työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 1,00 % vuonna 2018.

Muu kustannusten tason kehitys, kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen

Kuntien talousnäkymät vuodelle 2017 ovat tulopohjan vaimeudesta huolimatta kuitenkin hyvät. Kilpailukykysopimuksen menosäästöt, perustoimeentulotuen Kela-siirto ja kuntien omat säästötoimenpiteet hidastavat toimintamenojen kasvua, minkä vuoksi vuosikatteen ja tilikauden tuloksen odotetaan yleisesti paranevan kuluvana vuonna.

Vuonna 2018 kuntien talousnäkymien odotetaan heikkenevän ja palautuvan vuoden 2016 tasolle. Kilpailukykysopimuksen ja kuntien omat säästötoimet pitävät toimintamenojen kasvun maltillisena. Väestön ikääntymisestä ja palvelutarpeen kasvusta syntyvät paineet jatkuvat kuntataloudessa yhä voimakkaina. Kustannuskehitykseen vaikuttaa syksyn 2017 palkkaneuvottelut 1.2.2018 alkavan sopimuskauden osalta.

Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2018 osoittaa -298,3 milj. euron toimintakatetta, mikä on 3,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 tilinpäätös (294,4 milj. euroa). Kustannusten nousu on noin 1,3 % tilinpäätöksestä 2016.

Kaupungin taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kestä merkittävää toimintakatteen heikkenemistä. Talousarvion valmistelun yhteydessä käydään läpi talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joiden avulla talousarvio 2018 tasapainotetaan.

 

KAUPUNGIN STRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE JA VISIO VUOTEEN 2021

Mikkelin kaupungin strategia on ollut kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Perustehtävänä on rakentaa vastuullisesti asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla.

Strategiassa on ollut kolme näkökulmaa – asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi – ja kullekin näistä on asetettu kolme tärkeintä tavoitetta.

Ohjelmat kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupungilla on ollut käytössä hyvinvointiohjelmat, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Uuden strategian valmistelussa on alustavasti ollut vahva näkemys siitä, että em. hyvinvointiteemat ovat keskeisesti esillä ja ohjaamassa toimintaa myös uudessa strategiassa. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on ollut kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Lisäksi toteutetaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelmaa.

Olennaisena osana kaupungin strategiaa ovat henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman painopistealueet: Osaava johtaminen ja esimiestyö, asiakaslähtöinen henkilöstön osaamisen kehittäminen, Mikkelin Tapa Toimia – laadukkaat ja tehokkaat yhteiset toimintamallit ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri sekä hyvinvoiva henkilöstö – aktiivinen ja ennakoiva välittäminen.

Tuloskortit kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupunki hyödyntää tuloskortteja varmistaakseen sen, että palvelualueet ja lautakunnat toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja sitoutuvat niihin. Kukin palvelualue ja lautakunta ottavat vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Syksyn 2017 suunnittelussa käytetään voimassa olevan strategian mittareita tai lautakunta/johtokunta esittää itse uusia kuvaavampia mittareita toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen sekä tavoitetasoa. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä.

Lautakunnat määrittelevät mitä toimenpiteitä ne tekevät toteuttaakseen valtuuston asettamia tavoitteita. Toimenpiteet raportoidaan valtuustolle. Lisäksi lautakunnat määrittelevät, mitä muutoksia niiden mahdollisesti täytyy tehdä sisäisessä palvelu- ja suorituskyvyssä, jotta valtuuston määrittelemät tavoitteet ja niitä koskevat mittarit kehittyvät toivottuun suuntaan. Tehdyt esitykset huomioidaan syksyn 2017 strategiatyössä.

Lautakunnan tulee siis määritellä päämäärien osalta mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä seuraavilla osa-alueilla, jotta kehitys on indikaattorin asettaman tavoitteen suuntaista:

Palvelut ja niiden laatu: Mitä muutoksia edellytetään palvelujen tuottamisessa, mistä luovutaan tai miten tuotetaan uudella tavalla, jotta päästään valtuuston asettamiin tavoitteisiin? Mitä toimia/muutoksia toimenpide edellyttää lautakunnan palveluissa, niiden tuottamisessa ja laadussa.

Rakenteet ja prosessit: Mitä muutoksia lautakunnan tulee tehdä palveluverkolle, rakenteille ja/tai prosesseille?

Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi: Mitä muutoksia tarvitaan esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa?

ICT:n mahdollisuudet: Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lautakunnan palveluissa ja prosesseissa?

Talous: Mitä taloudellisia vaikutuksia edellä kuvatuilla muutoksilla on kaupungin talouteen (menojen lisäys/väheneminen ja arvio euromääräisistä suorista vaikutuksista)?

 

LAUTAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Strategian ohjauksessa käytetään edelleen tuloskorttia.

Perustehtävä

Tuloskortin alkuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto toimielimen perustehtävästä.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.

Tuloskortin rakenne

Tuloskortti jakaantuu kahteen osaan:

  1. Kaupunginvaltuustolle ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan hyvinvointi-indikaattoreiden myönteiseen kehittymiseen ja vastuutus palvelualueella (vastuuhenkilö, joka seuraa ja raportoi miten ao. palvelualueella toteutetaan toimenpiteitä valtuuston asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi)

  2. Lautakunnan operatiiviset toimenpiteet, joilla on joko vaikutusta valtuustotason vaikuttavuuden toteuttamiseen tai oman toimintakyvyn parantamiseen. Miten kehitetään vastuullisesti palvelu- ja suorituskykyä asukkaiden, elinkeinojen ja luonnon sekä ympäristön näkökulmista.  Mitä muutoksia tarvitaan, jotta lautakunnan määrittelemät toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valtuuston asettamat indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan. Muutostarpeita arvioidaan palveluiden ja niiden laadun, prosessien ja rakenteiden, henkilöstön ja esimiesten uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä digitaalisuuden ja talouden näkökulmista.

Maisema

Maisema- lautakuntien talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Tilaus- tauluihin liitetään TP2016, TA2017, TA2018 ja MUUTOS 2018-2017 sekä MUUTOS % vuoteen 2018-2017 verrattuna. Viestit tilaajalle- kentässä kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, keskeiset toiminnan painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Kaupunginvaltuustolle annettavaan esitykseen valitaan vain keskeisimmät tunnusluvut, jotka kuvaavat toimialueen toimintaa. Lautakunnalle voidaan esittää laajempi määrä tunnuslukuja, joilla kuvataan myös toiminnan tasoa esim. asiakastyytyväisyysmittaukset.

Tunnusluvuista esitetään tilinpäätös 2016, talousarviot 2017 ja 2018 sekä toimintasuunnitelmavuodet TS 2019, TS 2020ja TS 2021.

 

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

Henkilöstösuunnittelun tulee olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Kaupungilla tulee olla optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen ennakoivasti ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Henkilöstön osaamista kehitetään entistä suunnitelmallisemmin palvelujen ja asiakastarpeen mukaisesti. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on yksi painopistealueistamme. Vapautuvat hallinnon ja tukipalvelutehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisin järjestelyin.

Henkilöstösuunnitelma laaditaan seuraavasti:

Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2018 - 2021

  • Toiminnan ja toimintaympäristön muutos
  • Ostopalvelut ja ulkoistaminen

Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti

  • Määräaikainen henkilöstö
  • Henkilöstömenojen tarkastelu: vuonna 2018 käynnistetään hallinto- ja tukipalvelutehtävien osalta tavoitetason tarkastelu palveluorganisaatiomuutoksen 2. vaiheena.
  • Työhyvinvoinnin edistäminen
  • Kehityskeskustelut 100 %

 

INVESTOINNIT

Kaupungin tavoitteena on, että investointiohjelma on maltillinen ja sitä ei toteuteta velkarahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on pitää nettoinvestoinnit poistojen tasossa (noin 17milj. euroa), pois lukien Vesiliikelaitoksen laitosinvestointi. Tavoitteena olevaan poistotasoon pääsemiseksi suunnitelmavuosien investointiohjelmaa on karsittu ja hankkeita siirretty eteenpäin. Em. poistotasossa ei ole huomioitu kertaluonteisia, käytöstä poistettujen kiinteistöjen tasearvojen alaskirjauksia.

Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Irtaimiston hankintaperusteet on myös ilmoitettava. Irtaimistomäärärahan käyttö-kohteen muutos on aina hyväksytettävä kaupunginvaltuustolla. Jokainen investointiesitys on selkeästi yksilöitävä, eikä ao. määrärahaa saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

 

KESKITETYT VELOITUKSET  

Työterveyden kustannukset: palvelualueet budjetoivat työterveyden palvelut oman arvion perusteella perustuen vuoden 2016 käyttöön.

Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Hallintopalvelut- yksikössä.

Tietohallinnon kustannukset: koko kaupunkia koskevat IT-kustannukset laskutetaan tietohallintopalveluista ja jaetaan keskitetysti toimialojen kuluksi sovitulla laskutusperusteella.

 

SISÄISET ERÄT (VYÖRYTYSERÄT)

Sisäiset vuokrat vyörytetään vuokrakulut kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Vuokria ei koroteta vuodelle 2018.

Yleishallinto tuottaa sihteeri, talonmies- ja vahtimestaripalveluita. Veloitus perustuu palvelualueille osoitettuun henkilöstömäärään.

Henkilöstöpalvelut: keskitettyihin henkilöstöpalveluihin luetaan ns. työnantajapalvelut, työsuojelu sekä henkilöstöhallinnon palvelusopimukseen perustuvat kustannukset Kunnan Taitoa Oy:lle. Sisäisen veloituksen perusteena on käyttösuunnitelmassa 2017 budjetoidut palkat.

Puhelinvaihteen kustannusten veloitus perustuu käytössä olevien liittymien määrään.

Ruoka- ja puhtauspalvelut: puhtauspalveluiden veloitus perustuu solmittuihin palvelusopimuksiin ja ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrällä/ruokapalveluiden kustannuksista.

Talouspalvelujen laskennan pohjana on käytetty vuoden 2016 tositerivimääriä (mm. ostolaskut, myyntilaskut, muistiot, palkkatositteet). Tositerivimäärällä on jaettu talouspalveluiden veloitettavat kustannukset, mitkä sisältävät mm. taloushallinnon palvelusopimukseen perustuvat kustannukset Kunnan Taitoa Oy:lle sekä KuntaERP:n vuosittaisen poiston.

Hankintapalveluiden veloitus perustuu yhteisesti kilpailutettavien hankintojen kustannuksiin. Jakoperusteena on käytetty vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen (aineet ja tarvikkeet, palvelujen ostot, vuokrat, muut kulut) suhdetta soveltuvin osin.

Tietohallintopalveluiden veloitukseen sisällytetään tietohallintoyksikön operatiivinen toiminta. Laskennassa on käytetty vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen suhdetta toimialoilla.

 

PROJEKTIT/HANKKEET

Projektisuunnitelma esitellään projektitoiminnan käsikirjassa kuvatulla tavalla. Kunkin projektisuunnitelman kohdalla arvioidaan kehittämisestä aiheutuvia taloudellisia ja asiakashyötyjä sekä yhteyttä kaupungin strategiaan.

 

ESITYSTEN VALMISTELUAIKATAULU

Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina 20.10.2017 mennessä. Kaupunkiympäristölautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valmistelevat esityksensä SAP- järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

 

Kasvatus ja opetuslautakunnan talousarvio

Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 5,224 milj. euroa, menot 86,576 milj. euroa ja toimintakate 81,352 milj. euroa. Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa annettuun raamiin siten, että tulot ovat 5,375 milj. euroa € (ta2017 5,349 milj. euroa), menot 86,716 milj. € (ta2017 89,041 milj. euroa) ja toimintakate 81,340 milj. euroa (ta2017 83,693 milj. euroa). Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate asettuu raamiin alittaen sen 12 000 eurolla.

Raamivalmistelussa on huomioitu organisaatiossa tapahtuva muutos 1.1.2018 alkaen. Tällöin kansalaisopiston tulosalue siirtyy hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alla olevalle elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle tulosyksiköksi ”kansalaisopisto”. Näin ollen kasvatus- ja opetuslautakunnan tulo- ja meno-raamista siirrettiin kansalaisopiston osuus ta2017-mukaisin euroin hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alle (ta2017: toimintatuotot 0,476 milj. euroa, toimintakulut 1,974 milj. euroa, toimintakate 1,498 milj. euroa).

Talousarvion laadinnassa toiminnan ja talouden asettamista annettuun raamiin on edesauttanut hallintopalvelukeskuksen kustannusten tarkentuminen sekä KUEL-maksujen ja muiden henkilösivukulujen pieneneminen vuoden 2017 tasosta.

Johtamisen tukipalvelut/palvelualueen hallinto pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistysjohtajan, kehittämispäällikön, palvelupäällikön ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kustannukset sekä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä –hankkeen. Hanke päättyy kesäkuussa 2018 ja uutta kansalaistoimijalähtöistä osallisuushanketta valmistellaan siten, että päätös hankkeesta saadaan keväällä 2018 ja hanketoiminta käynnistyy heinäkuussa 2018. Hankkeelle on tehty tulo- ja menovaraukset budjettiin. Hallinnon toimintatuotot ovat 0,265 milj. euroa (ta2017 0,291 milj. euroa), joka on hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,815 milj. euroa) (ta2017 0,827 milj. euroa). Toimintakate on 0,550 milj. euroa (ta2017 0,536 milj. euroa).

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ovat 4,974 milj. euroa (ta2017 4,462 milj. euroa). Toimintakulut ovat 79,934 milj. euroa (ta2017 80,095 milj. euroa). Toimintakate on 74,960 milj. euroa (ta2017 75,633 milj. euroa). Varhaiskasvatuksen lapsimäärän arvioidaan kasvavan, joka lisää asiakasmaksutuottoja, mutta tarkoittaa myös henkilöstömäärän tarkastelua lapsia/kasvattaja-suhteessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstössä lisätään lastentarhanopettajien suhteellista osuutta. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman sekä perusopetuksen uuden opetussuunnitelman edellyttämiä materiaaleja ja laitteita sekä oppimisympäristöjä kehitetään sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään. Tulosalueen talousarvioehdotus ei sisällä palveluverkkoon liittyviä toimenpiteitä. Huom! Talousarvio ei sisällä mahdollista varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosta ja sen vaikutuksia asiakasmaksutuottoihin. Jos eduskunta hyväksyy uuden asiakasmaksulain, tulee se voimaan 1.1.2018. Alustavien laskelmien perusteella lain muutos aiheuttaa arviolta yhteensä noin 450.000 euron asiakasmaksutulon menetyksen ja lisärahan tarpeen palveluseteliin.

Lukiokoulutuksen, toisen asteen ja korkeakouluyhteistyön tulosalueen toimintatuotot ovat 0,136 milj. euroa (ta2017 0,120 milj. euroa). Toimintakulut ovat 5,966 milj. euroa (ta2017 6,146 milj. euroa). Toimintakate on 5,830 milj. euroa (ta2017 6,026 milj. euroa). Syksyn 2017 aikana odotetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä Mikkelin lukion urheilulinja-hakemukseen. Mikkelin lukiokoulutuksen uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, jolla tiivistetään lukioiden ja Otavan Opiston nettilukion yhteistyötä ja hyödynnetään kunkin lukion vahvuuksia yhteisen lukiokoulutuksen kehittämiseksi, otetaan käyttöön 1.1.2018 alkaen.

Talousarviokirjan Maisema-taulukot tuodaan kokoukseen. Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa. Lisäksi tekninen johtaja esittelee kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiseen toimintaan liittyvän investointiohjelman.

Liite Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2012

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019 - 2021 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2018 ja taloussuunnitelmasta 2019 - 2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 17.11.2017 mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti valtuuttaa viranhaltijat tekemään talousarvioon teknisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta käsiteltyyn talousarvioon vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2019 - 2021.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta esittää Mikkelin kaupungin investointien osalta, että
-          investointien tarvetta tarkastellaan palvelutarpeen ja
           kaupunkirakenneselvityksen yhteydessä
-          korjausinvestointien sijaan painotetaan uusinvestointeja
-          ongelmakohteisiin on reagoitava mahdollisimman nopeasti, vaikka
           väliaikaisratkaisuin.

Merkitään, että Eero Aho poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:00.

Merkitään, että Jenni Kolmisoppi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:00

Merkitään, että Jenni Tissari poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:01.

Merkitään, että Petri Tikkanen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:32.

Valmistelija

  • Leo Laukkanen, leo.j.laukkanen@gmail.com

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2018 ja taloussuunnitelmasta 2019 - 2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 17.11.2017 mennessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Leo Laukkanen, leo.j.laukkanen@gmail.com

Haukivuoren aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että lautakunta tukee Haukivuoren päiväkodin rakentamista vuoteen 2020 mennessä, johon liittyy suunnittelun käynnistäminen v. 2018 ja Asemankylän alakoulun kiinteistön purkaminen vuonna 2019, johon päiväkoti sijoitetaan. Nykyinen päiväkoti ei vastaa enää nykyajan toiminta- ja turvallisuusvaatimuksia sekä on liian pieni lisääntyneiden uusien perheiden myötä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut, kasvatus- ja opetuslautakunta, kaupunkiympäristölautakunta

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.