Anttolan aluejohtokunta, kokous 29.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 76 Anttolan aluejohtokunnan lausunto kaupunkiympäristölautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022

MliDno-2018-1939

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupungin valtuustostrategia 2018–2021 visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92.

Strategian visioita, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa.

Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan.

Palvelualueille lautakuntatasolla on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2019 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin toiminnan ja talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt raamin 27.8.2018 § 308. Valtuuston 18.6.2018 hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet.

Sopeutustavoitteet on jaettu kolmeen koriin, joista I korin keinot vaikuttavat pysyvästi kaupungin tarjoamiin palveluihin, mutta eivät suoraan vaikuta peruspalvelurakenteeseen. II korin keinot vaikuttavat suoraan palvelurakenteeseen ja III korin keinot ovat kaikille palvelualoille yhteisiä.

I kori; ICT- ja taloushallinnon sopeutustarpeet konkretisoituvat täysimääräisesti, kun uuden palvelutarjoajan (Saita Oy) palvelut on otettu täysimääräisesti käyttöön ja vanhoista palveluista ja tuotteista on luovuttu kokonaan. Kaupunkiympäristölautakunta huomioi tietoimen määräraha-vähennyksen -0,3 milj. euroa.

II kori; kouluverkon muutokset on huomioitava tämän hetken tietoon perustuen sekä Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella että Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioissa. Rahulan koulun oppilaat siirtyivät jo syksyllä 2018 Sairilan kouluun. Ihastjärven koulu ja kaksi ryhmäpäiväkotia (Otsola ja Varaviikari) toimivat ensi vuonna puoli vuotta. Sisäiset vuokratulot näiden osalta vähenevät, mutta ylläpitomenoissa ei säästöjä, koska ei päätöksiä kiinteistöistä luopumisista.

III kori; kaikille palvelualueille on esitetty yhteiset sopeutusvelvoitteet erilliskorvauksista, määräaikaisen henkilöstön palkkakustannuksista ja matkakustannusten korvauksista, jotka palvelualueet huomioivat talousarvioesityksessä. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelle vähennykset olivat erilliskorvaukset 14 098,26 euroa, määräaikaisten palkkakustannukset 20 847,71 euroa ja matkakustannusten korvaukset 4 400,23 euroa. Määräaikaisten palkkakustannusten aleneminen ei toteutunut muiden kuin lomituspalveluluiden osalta, koska määräaikaiset pääsääntöisesti palkattu projekteihin esim. rakennusvalvonta kiinteistöveroprojekti/projektivastaava ja mittaaja, tilapalvelut/energiainsinööri  ja kunnossapitoinsinööri, lennonvarmistuspalvelut/lennontiedottaja.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Vuoden 2019 sopimuskorotukset on otettu huomioon. Palkkojen korotusvaraus on 2 % ja lomarahavaraus on 3,85 %.

Henkilöstösuunnittelu pohjautuu strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen. Henkilöstösuunnitelmalla ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tulee olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstö-rakenteet ja -mitoitukset. Henkilöstösuunnitelmassa on kerrottu keskeiset henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset 2019 - 2022, henkilöstömäärän kehitys 2019 - 2022 sekä koulutussuunnitelma.

Asumisen ja toimintaympäristön talousarvioesitys 2019 sisältää:
* Ohjelmakortti
* Määrärahaesitys
* Maisemataulukot
* Henkilöstösuunnitelma
* Koulutussuunnitelma
* Investointiohjelma

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.

Asumisen ja toimintaympäristön raami (1 000 euroa):

Tulot                44 119 euroa
Kulut                43 131 euroa
Toimintakate        988 euroa

Sisäisiä vuokria korotettiin 1 % ja ulkoisia vuokria 1,9 %. Essoten sopeuttamistoimenpiteet tuonevat haasteita vuokratuloihin. Vuokraparakkien kustannuksiin on varattu ensi vuodelle 0,7 milj. euroa.

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella tilojen väheneminen vähentää myös määräaikaisten lomittajien palkkausta.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys (1 000 euroa) lisättynä vuodelle 2019 Ympäristöpalveluista siirtyneen Urpolan luontokeskuksen palkka- ja vuokrakuluilla 31 000 euroa:

Tulot               44 119 euroa
Kulut               43 162 euroa
Toimintakate       957 euroa

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille:

TULOSALUE

  TULOT   MENOT    T-KATE
Lautakunta, lupa- ja valvontajaosto          69 692        -69 692
Kaupunkikehitys 36 420 206 13 886 476  22 533 730
Kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut   1 935 400 23 311 364 -21 375 964
Rakennusvalvonta   1 605 872   1 463 443       142 429
Maaseutu- ja lomituspalvelut   4 157 418   4 430 770      -273 352
YHTEENSÄ 44 118 896 43 161 745

      957 151

Kaupunkiympäristölautakunta on ns. maisema-lautakunta, jonka talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Maisemataulukoiden lopussa on viestit tilaajalle -kenttä, jossa kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Investoinnit

Investointiohjelmaesityksessä näkyy vahvasti valtuuston kesäkuussa 2018 tekemä ns. rakennepakettipäätös, jossa investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin ovat erittäin merkittävät. Samaan aikaan kaupungin tulee jatkaa laaja-alaisesta toimintakentästä johtuen palvelutuotantoon, elinvoimaisuuteen ja mittavasta korjausvelasta johtuvia muitakin investointeja. Jätevedenpuhdistuslaitoksen kokonais-investointi on kaupungin historia suurin yksittäinen hanke. Kaupunki investoi poistotasoa merkittävämmin edellä kuvatuista seikoista johtuen esitettyjen talousvuosien ajanjaksolla. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 19 milj. euroa.

Taloussuunnitelmavuosille 2019 - 2023 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.

Rakenteellisesti investointiohjelma on rakennuttu seuraavasti:
* Kiinteä omaisuus
* Talonrakennusinvestoinnit
* Julkinen käyttöomaisuus, kiinteät rakenteet ja laitteet
* Irtain omaisuus
* Arvopaperit ja osuudet
* Taseyksiköt ja liikelaitokset

Keskeisimmät vuodelle 2019 kohdistuvat investoinnit (2019 osuus investoinnista):

Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa). Tulojen hankkiminen edellyttää erityisesti kerrostalotonttimyynnin onnistumista.

Päiväkoti-investointeja toteutetaan pääsääntöisesti ulkopuolisella rahalla esim. Haukivuori (Mikalo oy). Kalevankankaan pk, korvaava uudisrakennus, rakentaminen alkanut 2018 (3,2 milj. euroa, laiteinvestoinnit 0,15 milj. euroa). Otavan pk, siirtokelpoinen lisäosa (0,5 milj. euroa)

Anttolan yhtenäiskoulu, Anttola-talo ja uudisosa, vuokrakohde (0,2 milj. euroa, laiteinvestoinnit 0,2 milj. euroa). Liikuntasali rakennetaan omana investointina 1,6 milj. euroa.

Eteläinen aluekoulu, yhtenäiskoulun rakentaminen alkaa (5 milj. euroa). Korvataan Urheilupuiston, Moision ja Urpolan koulut.

Sodan ja rauhan keskus Muisti, Päämajatalon peruskorjaus alkaa (1,4 milj. euroa).

Hänninkentän huoltorakennuksen uudistaminen jatkuu (2 milj. euroa).

Kalevankankaan jalkapallohallin uudistaminen (3,7 milj. euroa).

Urpolan kaukalon uudistaminen osana aluekoulurakentamista (0,4 milj. euroa).

Kaupungintalon korjaus, invahissin rakentamisen loppuunsaattaminen ja pihalaatoitus korjataan (0,2 milj. euroa). Kaupungin virastotalon saneerauksen jatkaminen (0,4 milj. euroa).

EcoSairila, kehittämisalusta katu- ja infraverkoston rakentaminen (1,5 milj. euroa).

Vt5 yhteysväli Mikkeli-Juva jatkuu (3 milj. euroa).

Vt13 Karikon kiertoliittymän rakentaminen (0,3 milj. euroa).

Hulevesiohjelman jatkaminen  (0,2 milj. euroa) sekä Suoto- ja hulevesien biohiilikasetin pilotit, Ratinlampi ja Urpolan lampi (0,2 milj. euroa).

Saimaa Geopark hankkeen toteutuminen varmistetaan (0,1 milj. euroa).

Kaupungin osuus maaseudun nopeiden tietoliikenneyhteyksien hankkeissa (menot 0,4 milj.euroa ja tulot 0,3 milj. euroa).

Vesiliikelaitos, Metsä-Sairilan puhdistamo-projekti etenee projektisuunnitelman mukaisesti (koko hanke 58 milj.euroa ja vuosi 2019 15 milj. euroa).

Investointiesitys vuodelle 2019 ilman Metsä-Sairilan puhdistamoa (1000 euroa):

Tulot               35 360 euroa

Menot               3 165 euroa

Netto              32 195 euroa

Lautakunta saa yksityiskohtaisen selvityksen investointiohjelmasta ja sen sisältämista hankkeista ja projekteista kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2023 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2023.

Päätös

Veli Liikanen esitti, että Urpolan kaukaloon varattu määräraha 400,000 euroa siirretään niin, että katuihin tulee lisää 300.000 euroa ja pyöräilyn ja jalankulun edisttämiseen 100.000 euroa lisää. Hannu Tullinen kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veli Liikasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä  äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Paavo Puhakka ja Kirsi Kultanen) ja 10 ei-ääntä (Vesa Himanen, Veli Liikanen, Markku Himanen, Hannu Tullinen, Keijo Siitari, Jaakko Väänänen, Kerttu Hakala, Jaana Vartiainen, Marita Hokkanen ja Risto Pöntinen). Yksi poissa (Jaana Strandman).
Puheenjohtaja totesi Veli Liikasen esityksen tulleen hyväksytyksi.

Marita Hokkanen esitti, että Kalevankankaan koulun ilmanvaihtosaneeraukseen vuodelle 2020 varattu määräraha 300,000 euroa siirretään vuodelle 2019. Markku Himanen kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan sähköisesti. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Marita Hokkasen vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen sähköisestä  äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Paavo Puhakka, Vesa Himanen, Veli Liikanen, Jaakko Väänänen, Kirsi Kultanen, Keijo Siitari ja Risto Pöntinen) ja 5 ei-ääntä (Kerttu Hakala, Markku Himanen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen ja Jaana Vartiainen). Yksi poissa (Jaana Strandman).
Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

Merkitään, että Kerttu Hakala ilmoitti poistuvansa esteellisenä kokouksesta siksi aikaa, kun Urpolan luontokeskusta koskevaa kohtaa käsiteltiin. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että Jaana Strandman, vanhusneuvoston edustaja Aija Himanen ja kaupunginhallituksen edustaja Jyrki Koivikko poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Silva Suomala, osallisuuskoordinaattori, silva.suomala@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkiympäristölautakunta on käsitellyt lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioesitystä vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020–2022. Esityksessä esille tuodut talouden sopeutustavoitteet on jaettu kolmeen koriin, joista II korin keinot vaikuttavat suoraan palvelurakenteeseen ja koskevat näin suoraan myös Anttolaa. II korin osalta esityksessä tuodaan esille, että kouluverkon muutokset on huomioitava tämän hetken tietoon perustuen Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueella palvelualueen talousarvioissa. Kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet onkin linjattu valtuuston 18.6.2018 hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on otettu huomioon kaupunkirakennetyöryhmän linjaukset.

Esityksen mukaan Anttolan yhtenäiskoulu, Anttola-talo ja uudisosa (vuokrakohde, vuoden 2019 osuudella 02 milj. euroa, laiteinvestoinnit 0,2 milj. euroa) sekä Anttolan liikuntasali (rakennetaan omana investointina, vuoden 2019 osuudella 1,6 milj. euroa) ovat Anttolan osalta vuodelle 2019 kohdistuvia keskeisiä investointeja. Anttolan aluetta koskee myös valmisteilla olevan Saimaa Geopark -hankkeen toteutuminen (0,1 milj. euroa). Lisäksi investoidaan maaseudun nopeiden tietoliikenneyhteyksien hankkeisiin, joissa kaupungilla on osuus (menot 0,4 milj.euroa ja tulot 0,3 milj. euroa).

Aluejohtokunnilta on pyydetty lausuntoja kaupunkiympäristölautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maija-Liisa Paananen, monaliisa.paananen@gmail.com

Anttolan aluejohtokunta lausuu asiasta seuraavaa:

Anttolan aluejohtokunta yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan esitykseen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022, mutta edellyttää, että Anttola talon sisäilmatilanteesta on tehty asianmukaiset tutkimukset ja mahdolliset korjausesitykset toteutettu.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lisäksi matkailun edistämisessä huomioidaan luontomatkakeskuksen perustaminen Anttolaan.

Tiedoksi

Kaupunkiympäristölautakunta, kaupunginhallitus, talouspalvelut