Anttolan aluejohtokunta, kokous 29.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 74 Anttolan aluejohtokunnan lausunto kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022

MliDno-2018-1939

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37)

Kaupungin valtuustostrategia 2018–2021 visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92.

Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakas-lähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Palvelualueille lautakuntatasolle on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2019 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat valmistelevat 2019 talousarvion kaupunginhallituksen 27.8.2018 § 308 hyväksymän raamin pohjalta.

TALOUSARVION 2019 VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITELMAKAUDEN NÄKYMÄT

Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne oli vuosina 2016 - 2017 tasapainossa, mutta vuoden 2018 tuloksen arvioidaan taittuvan hieman alijäämäiseksi. Vuoden 2018 talouden ennusteen heikkeneminen 3/2018 tilanteesta johtuu pääosin arvioitua suuremmista vuoden 2017 veronpalautuksista, jotka tulevat näkymään kaupungin marraskuun verotilityksissä. Mikkelin kaupungin 8/2018 verotuloennuste on alentunut 4,5 miljoonaa euroa aiempaan 4/2018 Kuntaliiton arvioon nähden. Talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2019 - 2023 edellyttää kaupunkirakenteen uudistamista.

Valtuuston 18.6.2018 hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5,1 miljoonaa euroa. Sopeutustavoitteet on jaettu kolmeen koriin, joista I korin keinot vaikuttavat pysyvästi kaupungin tarjoamiin palveluihin, mutta eivät suoraan vaikuta peruspalvelurakenteeseen. II korin keinot vaikuttavat suoraan palvelurakenteeseen ja III korin keinot ovat kaikille palvelualoille yhteisiä ja niistä päätetään talousarvion 2019 yhteydessä. Palvelurakenteeseen vaikuttavat keinot toteutuvat pidemmällä ajanjaksolla, mutta niiden vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon myös talousarvion sekä taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tämä edellyttää toimialojen tiivistä yhteistyötä, jotta kustannusvaikutukset pystytään kohdentamaan oikeille talousarviovuosille.

Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelmaa on jatkotyöstetty muiden strategisten ohjelmien rinnalla. Ohjelma kytkeytyy muihin strategisiin ohjelmiin, kaupunkirakenneselvitykseen sekä palvelusuunnitelmaan. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma tukee johdon, esimiesten ja koko henkilöstön työtä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa läpi kaupungin organisaation. Siinä kiteytetään henkilöstöstrategian painopistealueet ja palvelujen kehittämisen tavoitteet tuleville vuosille. Palveluprosessien poikkihallinnollista kehittämistä jatketaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluprosesseja arvioidaan ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Talousarvioehdotukseen korotusvaraus on 2 % sekä lomaraha on 3,85 %. Palkkavarauksessa pitää huomioida toiminnassa tapahtuvat muutokset ja suhteuttaa ne henkilöstömäärä palvelutarpeisiin.

Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2019 osoittaa -303,7 milj. euron toimintakatetta, mikä on 5,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 talousarvio (-298,5 milj. euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 1,3 % talousarvioon 2018 nähden.

LAUTAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesitys rakentuu seuraavista osista: ohjelmakortit/tuloskorit, määrärahaesitys, Maisemataulukot, Henkilöstösuunnitelma ja irtaimen investointisuunnitelma

ESITYSTEN VALMISTELUAIKATAULU

Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina 19.10.2018 mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valmistelevat esityksensä SAP- järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIOESITYS

Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 5,032 milj. euroa, menot 88,021 milj. euroa ja toimintakate 82,989 milj. euroa. Tämän jälkeen lautakunnan alaiselle toiminnalle on annettu kaupunkirakenneselvityksen kolmoskorin mukaiset säästötavoitteet henkilöstö- ja matkakuluihin liittyen (määräaikaisten palkkakulut, erilliskorvaukset, matkakulut).

Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa siten, että tulot ovat 5,074 milj. euroa € (ta2018 5,375 milj. euroa), menot 88,002 milj. € (ta2018 86,716 milj. euroa) ja toimintakate 82,928 milj. euroa (ta2018 81,340 milj. euroa).

Palvelualueen hallinto pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistysjohtajan, kehittämispäällikön, palvelupäällikön ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kustannukset sekä Meijän Mikkeli –hankkeen. Hanke käynnistyi 1.7.2018 ja se päättyy 31.12.2020. Meijän Mikkeli -hanke on ESR 5-toimintalinjan verkostohanke, joka rohkaisee kokeilemaan uusia ideoita osallisuuden lisäämiseksi ja tarjoaa tähän monipuoliset rahoitusmallit. Hanke kytkeytyy Mikkelin kaupunkistrategiaan vuosille 2018-2021. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä kaupunkilaisten aktiivista ja hyvinvointia tukevaa arkea. Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. Toiminnassa sovelletaan kokeilukulttuurin periaatteita. Hallinnon toimintatuotot ovat 0,397milj. euroa (ta2018 0,265 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,963 milj. euroa) (ta2018 0,815 milj. euroa). Toimintakate on 0,567 milj. euroa (ta2018 0,550 milj. euroa).

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ovat 4,500 milj. euroa (ta2018 4,974 milj. euroa). Toimintakulut ovat 81,022 milj. euroa (ta2018 79,934 milj. euroa). Toimintakate on 76,522 milj. euroa (ta2018 74,960 milj. euroa). Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen lisää kustannuksia. Samoin kahden uuden yksityisen päiväkodin perustaminen syksyllä 2018 aiheuttaa kustannuspainetta palvelusetelin osalta. Uuden varhaiskasvatusmaksulain johdosta varhaiskasvatuksen hoitomaksutulot pienenevät. Viiteen suurimpaan varhaiskasvatusyksikköön palkataan johtamisen ja sijaisjärjestelyn tueksi vastuulastentarhanopettajat. Erityisesti kelpoisia lastentarhanopettajia on ollut vaikeampi rekrytoida, minkä vuoksi rekrytointiin on kiinnitetty erityistä huomiota esim. oppilaitosyhteistyötä lisäämällä. Talousarvioraamissa edellytettiin sijais- ja määräaikaisten työntekijöiden palkkakulujen säästöä. Lakisääteisissä palveluissa asetettuun tavoitteeseen on vaikea päästä. Kelpoista ja osaavaa henkilöstöä tarvitaan myös oppilashuollossa. Tavoitteena on toimiva yhteistyö Essoten kanssa, jotta lapset ja perheet saisivat mahdollisimman oikea-aikaista tukea. Sekä oppilashuollon että pedagogisen tuen palveluja kohdennetaan entistä enemmän oppilaan lähikouluun. Palvelun laatua kehitetään uuden varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla ja kehittämistyötä tuetaan laite- ja materiaalihankinnoilla sekä täydennyskoulutuksella. Useissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä on havaittu sisäilmaongelmia, mikä on aiheuttanut oireilua, sairauslomia, väistötilaratkaisuja ja lisähankintoja.  Näihin yksiköihin on perustettu sisäilmatyöryhmät, jotka seuraavat ja koordinoivat korjaustoimenpiteitä. Palveluverkkoa kehitetään kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti.                                                                                                                          

Lukiokoulutuksen, toisen asteen ja korkeakouluyhteistyön tulosalueen toimintatuotot ovat 0,177 milj. euroa (ta2018 0,136  milj. euroa). Toimintakulut ovat 6,016 milj. euroa (ta2018 5,966 milj. euroa). Toimintakate on 5,840 milj. euroa (ta2018 5,830 milj. euroa). Lukiokoulutuksen hallinnollista uudistamista jatketaan yhdistämällä hallinnollisesti Mikkelin lukio ja Ristiinan lukio sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston Nettilukio. Hallinnollisten uudistuksien myötä kehitetään uusien toimintayksiköiden toimintaa ja toimintakulttuuria sekä erityisesti niiden yhteistyötä. Mikkelin lukio ja Otavan Opiston Nettilukio osallistuvat lukiokoulutuksen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministerin Uusi lukio – Uskalla kokeilla –kehittämisohjelmaan. Uuden lukiolain ja valmisteilla olevien uuden lukioasetuksen ja uuden ylioppilastutkintolain suuntaisiin uudistuksiin valmistaudutaan yhteistyössä mm. eri korkeakoulujen, eri lukiokoulutuksen järjestäjien ja valtakunnallisen Luke-verkoston kanssa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2020 - 2022 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020 - 2022. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 16.11.2018 mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lautakunta esittää, että investointiesitys 2019 ja taloussuunnitteluvuodet 2020 - 2023 "Kalevankankaan koulun ilmanvaihdon saneeraus" aikaistettaisiin vuodelle 2019.

Lisäksi lautakunta antaa sivistysjohtajalle oikeuden tehdä talousarvioon vuodelle 2019 teknisiä korjauksia ja täydennyksiä sekä liittää esitykseen ajantaiset liitteet.

Merkitään, että Sanna Paasonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Silva Suomala, osallisuuskoordinaattori, silva.suomala@mikkeli.fi

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioesitystä vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020–2022. Esityksessä tuodaan esille, että vuoden 2018 käyttötalouden tuloksen arvioidaan taittuvan hieman alijäämäiseksi, ja talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2019 - 2023 edellyttää kaupunkirakenteen uudistamista. Kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet on linjattu valtuuston 18.6.2018 hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on otettu huomioon kaupunkirakennetyöryhmän linjaukset.

Varhaiskasvatuksen osalta esityksessä tuodaan esille, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen lisää kustannuksia. Samoin kahden uuden yksityisen päiväkodin perustaminen syksyllä 2018 aiheuttaa kustannuspainetta palvelusetelin osalta. Uuden varhaiskasvatusmaksulain johdosta varhaiskasvatuksen hoitomaksutulot pienenevät. Talousarvioraamissa edellytettiin sijais- ja määräaikaisten työntekijöiden palkkakulujen säästöä. Lakisääteisistä palveluista asetettuihin tavoitteisiin on vaikea päästä.

Kaupunkirakenneselvityksen suunnitelmien mukaan perusopetuksessa lähtökohtana on oppilaan koulupaikan määräytyminen lähikouluperiaatteella. Tämä saattaa tuoda muutosta henkilöstörakenteeseen siten, että yhä useammalla koululla annetaan erityisluokanopetusta eli saattaa ilmetä tarvetta perustaa erityisluokanopettajan virkoja. Lisäksi tavoitellaan vähintään yksisarjaisia alakouluja, vähintään noin 150 oppilaan kouluja. Tästä seuraa, että opettajien virantoimituspaikkoja muutetaan ja kaikkia vapautuvia virkoja ei tarvinne täyttää. Suunnitelmakauden alkupuolen toimenpiteiden seurauksena henkilöstötarpeen alenemaksi arvioidaan 6 opettajan virkaa. Suunnitelmakauden loppupuolen toimenpiteiden seurauksena henkilöstötarpeen arvioidaan myös alenevan. Alenema lienee samaa suuruusluokkaa kuin suunnitelmakauden alkupuolen toimenpiteillä.

Muina Anttolaa koskevina asioina esityksessä tuodaan esille, että talousarvioon on esitetty yhteisöpedagogien palkkaamista Mikkelin ylä- ja yhtenäiskouluihin oppilaiden hyvinvointia tukemaan. Henkilömäärä tarkentuu vuoden 2019 aikana, kun toimintaan suunnattavat määrärahat tarkentuvat.

Lukiokoulutuksen osalta esityksessä linjataan, että lukiokoulutuksen hallinnollista uudistamista jatketaan yhdistämällä hallinnollisesti Mikkelin lukio ja Ristiinan lukio sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston liikelaitoksen Nettilukio. Hallinnollisten uudistuksien myötä kehitetään uusien toimintayksiköiden toimintaa ja toimintakulttuuria sekä erityisesti niiden yhteistyötä.

Aluejohtokunnilta on pyydetty lausuntoja kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maija-Liisa Paananen, monaliisa.paananen@gmail.com

Anttolan aluejohtokunta yhtyy kasvatus- ja opetuslautakunnan esitykseen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kasvatus- ja opetuslautakunta, kaupunginhallitus, talouspalvelut