Anttolan aluejohtokunta, kokous 29.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 75 Anttolan aluejohtokunnan lausunto hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022

MliDno-2018-1939

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37)

Kaupungin valtuustostrategia 2018–2021 visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92.

Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakas-lähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Palvelualueille lautakuntatasolle on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2019 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat valmistelevat 2019 talousarvion kaupunginhallituksen 27.8.2018 § 308 hyväksymän raamin pohjalta.

TALOUSARVION 2019 VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITELMAKAUDEN NÄKYMÄT

Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne oli vuosina 2016 - 2017 tasapainossa, mutta vuoden 2018 tuloksen arvioidaan taittuvan hieman alijäämäiseksi. Vuoden 2018 talouden ennusteen heikkeneminen 3/2018 tilanteesta johtuu pääosin arvioitua suuremmista vuoden 2017 veronpalautuksista, jotka tulevat näkymään kaupungin marraskuun verotilityksissä. Mikkelin kaupungin 8/2018 verotuloennuste on alentunut 4,5 miljoonaa euroa aiempaan 4/2018 Kuntaliiton arvioon nähden. Talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2019 - 2023 edellyttää kaupunkirakenteen uudistamista.

Valtuuston 18.6.2018 hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5,1 miljoonaa euroa. Sopeutustavoitteet on jaettu kolmeen koriin, joista I korin keinot vaikuttavat pysyvästi kaupungin tarjoamiin palveluihin, mutta eivät suoraan vaikuta peruspalvelurakenteeseen. II korin keinot vaikuttavat suoraan palvelurakenteeseen ja III korin keinot ovat kaikille palvelualoille yhteisiä ja niistä päätetään talousarvion 2019 yhteydessä. Palvelurakenteeseen vaikuttavat keinot toteutuvat pidemmällä ajanjaksolla, mutta niiden vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon myös talousarvion sekä taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tämä edellyttää toimialojen tiivistä yhteistyötä, jotta kustannusvaikutukset pystytään kohdentamaan oikeille talousarviovuosille.

Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelmaa on jatkotyöstetty muiden strategisten ohjelmien rinnalla. Ohjelma kytkeytyy muihin strategisiin ohjelmiin, kaupunkirakenneselvitykseen sekä palvelusuunnitelmaan. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma tukee johdon, esimiesten ja koko henkilöstön työtä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa läpi kaupungin organisaation. Siinä kiteytetään henkilöstöstrategian painopistealueet ja palvelujen kehittämisen tavoitteet tuleville vuosille. Palveluprosessien poikkihallinnollista kehittämistä jatketaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluprosesseja arvioidaan ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Talousarvioehdotukseen korotusvaraus on 2 % sekä lomaraha on 3,85 %. Palkkavarauksessa pitää huomioida toiminnassa tapahtuvat muutokset ja suhteuttaa ne henkilöstömäärä palvelutarpeisiin.

Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2019 osoittaa -303,7 milj. euron toimintakatetta, mikä on 5,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 talousarvio (-298,5 milj. euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 1,3 % talousarvioon 2018 nähden.

LAUTAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesitys rakentuu seuraavista osista: ohjelmakortit/tuloskorit, määrärahaesitys, Maisemataulukot, henkilöstösuunnitelma ja irtaimen investointisuunnitelma.

ESITYSTEN VALMISTELUAIKATAULU

Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina 19.10.2018 mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valmistelevat esityksensä SAP-järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIOESITYS

 Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 2,774 milj. euroa, menot 20,26 milj. euroa ja toimintakate 17,486 milj. euroa. Tämän jälkeen lautakunnan alaiselle toiminnalle on annettu kaupunkirakenneselvityksen kolmoskorin mukaiset säästötavoitteet henkilöstö- ja matkakuluihin liittyen (määräaikaisten palkkakulut, erilliskorvaukset, matkakulut).

Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa annettuun raamiin siten, että tulot ovat 2,835 milj. euroa € (ta2018 2,867 milj. euroa), menot 20,294milj. € (ta2018 19,920 milj. euroa) ja toimintakate 17,459 milj. euroa (ta2018 17,053 milj. euroa). Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate asettuu raamiin alittaen sen 27 000 eurolla.

Lautakunnan hallinto pitää sisällään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kulut sekä kumppanuudet Mikkelin Teatterin, Mikkelin musiikkiopiston ja Mikaelin kanssa. Hallinnon toimintakulut ovat 2,281milj. euroa) (ta2018 2,281 milj. euroa).

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen toimintatuotot ovat 1,04 milj. euroa (ta2018 1,135 milj. euroa). Toimintakulut ovat 6,412 milj. euroa (ta2018 6,267 milj. euroa). Toimintakate on 5,372 milj. euroa (ta2018 5,132 milj. euroa). Tulosalue pitää sisällään kansalaisopiston, kirjastopalvelut ja osallisuustehtävät. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden lisääjänä ja edistäjänä alueella.

Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, että kirjastoissa on ryhdytty kehittämään omatoimiaukioloaikamalleja. Vuonna 2017 voimaanastuneessa kirjastolaissa kirjastojen perustehtäväksi nostetaan mm. kansalaisvalmiuksien edistäminen, tiedonhankintataitojen opettaminen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle.

Aluejohtokunnat toimivat Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa, Suomenniemellä ja Mikkelin pitäjän alueella. Ne edistävät alueensa elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa strategisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta. Lisäksi ne myötävaikuttavat alueensa verkostojen kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa.

Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 1,478 milj. euroa (ta2018 1,450 milj. euroa). Toimintakulut ovat 8,607 milj. euroa (ta2018 8,508 milj. euroa). Toimintakate on 7,130 milj. euroa (ta2018 7,058 milj. euroa). Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulisi turvata; tähän pyritään muun muassa liikunnan ulottamisella aluejohtokuntien strategisiin hankkeisiin.

Taide, kulttuuri ja tapahtumat -tulosalueen toimintatuotot ovat 0,317 milj. euroa (ta2018 0,282 milj. euroa). Toimintakulut ovat 2,994 milj. euroa (ta2018 2,864 milj. euroa). Toimintakate on 2,677 milj. euroa (ta2018 2,582 milj. euroa). Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Taidemuseon siirtoa Graniittitalosta väistötiloihin Akselin kauppakeskuksen tiloihin valmistellaan ja tavoitteena on, että näyttelytoiminta Akselin tiloissa alkaa keväällä 2019. Toimintojen ja kokoelmien pakkaaminen ja siirtäminen väistötiloihin työllistää museoiden henkilökuntaa runsaasti. Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajataloon toteutetaan Sodan ja rauhan keskus Muisti, jonka kanssa museot, erityisesti Päämajamuseo, tulee tekemään kiinteää yhteistyötä. Päämajatalon kiinteistöön muodostuu valtakunnallisesti merkittävä matkailukohde.

Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli päivähoidon kanssa, Kulttuuripolku kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa ja Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Avustuksilla on tärkeä rooli myös jatkossa kulttuuripalveluiden toiminnassa: tapahtumien järjestämisessä painotus on kumppanuuksissa ja avustusten kautta tapahtumien mahdollistamisessa. Toiminnan järjestämisessä ja sisältöjä pohdittaessa pyritään ottamaan entistä enemmän huomioon kaupunkilaisten mielipiteet.

Orkesteri tuottaa taide-elämyksiä ja osallistuu kaupungin monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaikenikäisen kuulijakunnan parissa. Orkesteri on asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä mahdollistava helposti saavutettava kulttuuritoimija. Orkesteri näyttäytyy merkittävänä tekijänä kaupungin mainekuvan kehittämisessä. Orkesteri tekee yhteistyötä paikallisten ja alueellisten musiikkitoimijoiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta -orkesteriyhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa.

Liite Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2020-2022

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2020 - 2022 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020 - 2022. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 16.11.2018 mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta antaa sivistysjohtajalle oikeuden tehdä talousarvioon vuodelle 2019 teknisiä korjauksia ja täydennyksiä sekä liittää esitykseen ajantaiset liitteet.

Merkitään, että Hannu Toivonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Silva Suomala, osallisuuskoordinaattori, silva.suomala@mikkeli.fi

Kuvaus

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on käsitellyt lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioesitystä vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020–2022.

Esitys ei sisällä suuria rakenteellisia muutoksia palveluihin. Palvelutuotannon taso on pääsääntöisesti vuoden 2018 tasolla. Kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu, että kansalaisopiston kurssitoiminnasta säästetään 10 000 € vuonna 2019. Tämä toteutetaan kurssitoimintaa supistamalla muun muassa niin, että kurssit ovat aikaisempaa lyhyempiä. Lisäksi kaupunkirakenneselvityksessä on esitetty säästöjä muun muassa sijaisten palkoista ja erilliskorvauksista, joita ei realistisesti pystytä kohdentamaan henkilöstömenoihin, joten säästöjä on etsitty muista kustannuksista.

Aluejohtokuntien budjetiksi vuodelle 2019 on esitetty 30 000 €/aluejohtokunta. Lisäksi aluejohtokuntien käytettäväksi on esitetty 150 000 € strategisiin hankkeisiin, joista tehtyjä esityksiä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta käsittelee marraskuun kokouksessaan.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alainen toiminta on Anttolassa pääpiirteittään vuoden 2018 tasolla.

Aluejohtokunnilta on pyydetty lausuntoja hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaisen palvelualueen talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta 2020–2022.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maija-Liisa Paananen, monaliisa.paananen@gmail.com

Anttolan aluejohtokunta lausuu asiasta seuraavaa:

Anttolan aluejohtokunta esittää Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan esitykseen pohjautuen, että haja-asutusalueiden ja kylien kohdalla huomioidaan se, että niissä tulee olla toimivia kulttuuri- ja liikuntapalveluja vaikka osallistujamäärät eivät olisi verrannollisia kaupunkikeskuksen osallistujiin. Elävät kylät on tuotava esille.

Päätös

Hyväksyttiin.

Lisäksi olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito, palveluiden säilyttäminen sekä kulttuuritarjonta on taattava taajamissa. Esitettyihin palveluihin pitäisi varata määräraha. Liikuntapalveluissa pitää huomioida yhteistyö Anttolanhovin kanssa.

Tiedoksi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kaupunginhallitus, talouspalvelut